Hae
Ninnin energianurkkaus

Valmentaja antoi tavoitteen 5 viikkoa sitten

Viisi viikkoa sitten mulla oli palaveri valmentaja Kaitsun kanssa. Ensin oli pyörätesti, josta muuten sain huonommat tulokset, mitä ajattelin. Sitten juteltiin sen hetkisestä tilanteesta. Treenit kyllä pyöri, mutta ei treeniohjelman mukaan. Paljon treenejä oli jäänyt välistä. Olihan alkuvuosikin niin työntäyteinen, etten kerta kaikkiaan ollut jaksanut. Nyt oli näkyvissä kuitenkin työnkin suhteen normalisoitumista.

Valmentaja katseli mun treenejä TrainingPeaksistä, mihin mun kaikki treenit siis menee Kaitsun nähtäville. Siellä on siis myös valmentajan tekemä treeniohjelma, ja kun oon tehnyt ajallisesti 80% oikein, niin treeni muuttuu vihreäksi. Jos olen tehnyt vähän yli tai ali, niin on keltainen. Jos on paljon yli tai ali, niin on oranssi. Tekemätön treeni näkyy punaisena.

Lähtötilanne ja tavoite

Valmentaja sanoi, että sulla on nyt viisi viikkoa aikaa saada treenit viime kevään tasolle. Jos et pysty siihen, niin kesän kisat saa unohtaa. Mutta jos alan treenaamaan, niin siihen on kyllä mahdollisuudet. Karua, mutta ollaan Kaitsun kanssa tunnettu nyt 10 vuotta, ja tuntee ja tietää mut jo niin hyvin, että voi puhua mulle ihan suoraan. Aqua Plussan IM-tiimissä (ironmanille treenaava porukka) oon ollut nyt kuusi vuotta.

Kun puhutaan TrainingPeaksin kieltä, niin mun CTL oli 60 luokkaa ja se piti saada nostettua 80:iin. CTL on 42 päivän keskiarvo päivittäisesti treenikuormasta. Jokaisesta treenistä kun saa pisteitä keston ja kovuuden mukaan (esim. sykkeiden, juoksuvauhdin tai pyörätehojen mukaan).

Kun mun treenit sujuu hyvin, niin pystyn arkena treenaamaan niin, että CTL on 80 luokassa. Jokainen pystyy eri tavoin panostamaan urheiluun, ja jollekin se 60 on sopiva ja toiset vetää töiden ohella 120. Mutta mulla se on monen vuoden kokemuksella vakioitunut tuonne 80 tietämille. Lähellä Ironmania on sitten saatu nostettua, ja puolestaan pari viikkoa ennen kisaa se alkaa laskemaan, kun himmaillaan.

Kahden vuoden TREENIT

Allaolevassa kuvassa on nyt 2019 vuoden alusta mun treenikäyrää. Sininen viiva kuvastaa tuota CTL:ää eli käytännössä sitä kuinka hyvin mä pystyn koko ajan treenaamaan. Ei auta, että vetää jonkun viikon täysillä ja sit taas himmailee. Punaiset pallot on yhden päivän pisteitä. 2019 vuoden alussa toivuin vielä keuhkoklamydiasta ja hitaasti sieltä noustiin treenin pariin. Myös uinti oli mulla jäissä olkapäävamman takia. Kesällä 2019 murtui käsi, ja siitä isompi notkahdus, mutta sitten sieltä kun pääsin taas treenaamaan, niin koko 2020 alkuvuosi oli tosi hyvää tekemistä. Sitten iski kunnon flunssa, ja jouduin jättämään YKV Multisport -kisan väliin. Flunssasta vielä ylös ja SM-kisoihin ja Lost in Kainuuseen. Sen jälkeen alkoi alamäki, josta ylämäkeen 5 viikkoa sitten.

Valmentajan asettamassa tavoitteessa?

Kun viisi viikkoa sitten oleva palaveri oli ohi, niin alkoi omassa päässä taas uusi kausi. Sain priorisoitua treenejä korkeammalle. Valittua sohvan sijaan useammin treenin. Jopa viitisen kertaa olen tehnyt lyhyen treenin arkena kesken työpäivän ruokatauolla. Alkoi löytymään se vanha minä, joka järjestää omaa päiväänsä niin, että treeni sinne sopii.

Ja kyllä CTL on noussut sinne 80:iin, mihin oli tavoitekin. Tänä aamuna näytti olevan 82. Mutta kuten käyrästä näkee, niin nopeasti se sieltä tulee alaskin. Tavoite ei ollut siis käydä tuolla 80:ssä, vaan saada treenit sille tasolle, että se siellä pysyy. Koska silloin itsellä tulee taas sitä kehitystä, ja vanhalle tasolle on mahdollista päästä. Nythän mulla on paljon huonompi kunto, mitä viime keväänä. Eikä ole ihme, jos katsoo vaikka 11/2019-03/2020 treenaamista ja vertaa sitä 11/2020-03/2021 treenaamiseen.

Jos Ironman Copenhagen järjestetään, niin se on 20.8. Sinne siis siirtyi osallistuminen viime kesältä. Käytännössä on aikaa treenata kunnolla vain 4,5 kuukautta. Se on todella vähän. Eli ei tässä todellakaan enää hirveästi voi himmailla. Edelleen tavoitehan on ollut se 11 tunnin alitus. Ennätys on 11:18.

LUE MYÖS:

Miksi valmennus?

Olen lihonnut vanhoihin mittoihin

Analyysi kaudesta 2020

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Apua uneen ja palautumiseen

Nyt on ollut tosi vaikeaa kirjoittaa blogia, koska en halua olla tietokoneella yhtään ylimääräistä. Oon tehnyt niin paljon puolen vuoden aikana töitä, että vapaa-ajalla tietokoneen äärelle edes hetkeksi istuminen ei kiinnosta ollenkaan. Tuo on siis suurin syy, miksi blogia en ole kirjoittanut. Toki tietenkin vaikuttaa sekin, että fiilis ei ole ollut hyvä, mutta esim. tästä nyt kirjoittamastani aiheesta on pitänyt kirjoittaa jo monta viikkoa, ja siihen syy on se, etten halua avata tietokonetta ja puhelimella en jaksa näpytellä pitkää tekstiä.

Kuten aiemminkin oon kertonut, niin olen todella herkkäuninen. Herään ihan kaikkiin ääniin, ja siksi mm. pari vuotta sitten meillä vaihdettiin makkarin ja olkkarin lattia. Vanha parketti nitisi, ja koska rytmit miehen kanssa on erilaiset, niin heräsin aina, jos hän poistui/tuli makkariin. Nykyinen laminaatti lattian suoristamisen jälkeen ei nitise. Vaihdettiin toisen tytön ja treenihuoneenkin paikkaa loppuvuodesta, koska heräsin mm. puhelimen laturin seinään laittamiseen, kun pistoke oli meidän ja tytön makkarin välisessä seinässä. Nyt molempien tyttöjen makkarit ovat toisessa päässä taloa. Kun koira vaihtaa paikkaa talossa, niin kuulen kynsien äänet. Sitä ei voi laittaa yötä nukkumaan yhteen huoneeseen portin taakse, koska siitä on tulossa hypokoira. Maisalla pitää olla mahdollisuus herättää sekä tytär että mut. Summa summarum, kuulen kaikki äänet ja yönunet todellakin kärsii.

Unitulpat: Värin sai valita itse, ja lisäksi unitulpissa on värimerkki kumpaan korvaan kuuluu.

Sisko sanoi, että Kuulostudiolla voi teettää itselle muotoillut unitulpat 81 euron hintaan. Mietin noita jonkin aikaa, ja soitin ajanvaraukseen. Muotit otettiin ja kolmen viikon päästä mulla oli omiin korviin tehdyt korvatulpat, mitkä ovat suunniteltu nukkumiseen. Muotin ottaja kommentoi, että mun korvakäytävässä on sen verran iso mutka, ettei ole mikään ihme, ettei normaalit korvatulpat kunnolla pysy. Ne nimittäin tulevat pitkälle korvasta, ja nukkuessa se häiritsee, kun tuntuu tyynyssä. Yksilöidyt unitulpat ovat olleet mulla nyt reilu kolme viikkoa käytössä. Paras investointi, mitä oon tehnyt hetkeen. Miten ihanaa, etten herää jokaiseen talossa kuuluvaan ääneen!

Alkuun toki ne vähän häiritsi, ja meni noin viikon verran, että yöllä ei tehnyt niitä mieli enää ottaa pois. Nyt jopa saan ne aina heti oikein päin korvaan, kun alkuun piti aina miettiä, että miten päin se tulppa pitää laittaa. Samoin alkuun en meinannut saada tulppia pois, mutta siihenkin on tullut jo tapa. Tulppa on ontto sisältä, mutta menee kokonaan korvan sisään, joten ulkopuolelta ei hinkkaa tyynyyn ja näin häiritsisi.

Hyvät yöunethan ovat palautumisen kannalta oleellisinta. Unitulppien ansioista en herää jokaiseen ääneen, joten yöunet eivät ole enää niin katkonaisia. Ne eivät kuitenkaan poista stressiä tai murehtimista. Mähän nukun viikonloppuisin paljon huonommin kuin arkisin. Arkisin kaikki on kotona, eikä tarvi murehtia. Viikonloppuisin tytöt menee yömyöhään kavereiden kanssa, ja nukun kunnolla vasta kun ovat turvallisesti kotona. Tämä on nyt seuraava asia, mitä yritän työstää. Että saisin nukuttua, vaikka eivät ole kotona. Koska käytännössähän joku kyllä soittaa, jos jotain sattuu. Tätä yritän itselle vakuutella. Tuleva viikko on talvilomaviikko ja sanoinkin, että en kyllä aio valvoa koko viikkoa, vaan munkin tarvii lomailla ja nukkua kunnolla.

Katsotaan saanko tästä blogin kirjoittamisesta jälleen kiinni, vai alkaako näin 10 vuoden blogisynttäreiden kunniaksi tämä touhu loppua.

LUE MYÖS:

Vuosi 2020

Analyysi kaudesta 2020

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI