Hae
Ninnin energianurkkaus

Kortisonipiikki

Tänään töiden jälkeen otin suunnan kohti Tamperetta ja Koskiklinikkaa. Ensimmäisen kerran polvea alkoi särkemään syyskuun 9. päivä eli seitsemän viikkoa sitten. Sen jälkeen muutama pieni lenkki, taukoa, hierontaa, venyttelyä, kylmää, särkylääkettä kuurina. Puolimaraton-kokeilu, ja neljä viikkoa juoksutaukoa. Ja kun tuosta oli 3,5 viikkoa taukoa ollut, niin edelleen polvi kipuili alamäkikävelyssä. Näin kerroin lääkärille, vähän pidemmän kaavan kautta vaan.

Käytiin läpi treenitunteja (mm. onko muutoksia juoksun määrässä), mun aikaisempia juoksukokemuksia maratoneista puolimatkan triahtloniin, testailtiin jalkojen pituudet (oli samat), käänneltiin ja väänneltiin jalkaa. Selkeä kipupiste löytyi polven ulkosyrjästä, ja siellä siis tulehdus. Kysyin, ja sain kuulla, että on nimenomaan selkeä juoksijan polvi. Selkeää syytä ei löytynyt, kuten 2,5 vuotta sitten, kun mulla ekan kerran tällainen vaiva oli. Silloin juoksin hallissa, jossa on kalteva alusta.

Kertoi laittavansa kortisonia puudutusaineen kera. Muhun ei oo kortisonia koskaan piikitetty, joten ei ole siitä mitään tarkempaa tietoa. Pistos jännitti kovasti, mutta ei ollutkaan paha. Jos tällä saatais nyt stoppi pitkään vallalla olleeseen tulehdukseen, mihin muut konstit eivät oo tehonneet. Tarkoitus ei ole ottaa kortisonia, ja samantien treenata. Tarkoitus on hoitaa jalka kuntoon, eikä vain poistaa kipua. Seuraavat kolme päivää siis täyttä lepoa. Sitten pikku hiljaa taas treenin pariin. Ensin on tarkoitus kokeilla, että tuntuuko alamäkikävely ja sitten pikku hiljaa testata juoksua, jos alamäkikävely ei satu. Nyt mennään rauhallisesti, ei ole tarkoitus tässä vaiheessa mokata tätä parantelua.

Piipahdin vielä Venlan kanssa uimassa, ja oli kyllä tarpeen. Ei olla nähty seitsemään viikkoon, joten teki kyllä ohjeistus terää. Oli jotain menny viime kerrasta jakeluunkin. 🙂 Tästä on taas hyvä jatkaa!!

12 kommenttia

  1. Päivi kirjoitti:

    Toivottavasti piikki auttaa. Mä sain vastaavaan paikkaan kortisonia nelisen vuotta sitten. Ei ole tarvinnut toista kertaa käydä lääkärillä saman asian kanssa.

    • NinniM kirjoitti:

      Olipas kiva kuulla!! 🙂 Oliko paikka sulla pistoksen jälkeen kipeä? Lepäsitkö sen jälkeen? Miten lähdit sitten treenien kanssa etenemään? 🙂

    • Päivi kirjoitti:

      Päivän tai kaksi taisin olla hissukseen, jonka jälkeen aloin tekemään perus pk-treeniä. En muista olleen mitään suurempia kipuja.

    • NinniM kirjoitti:

      Mullakaan ei oo mitään suurempia kipuja ollu, ja ehdin jo miettimään sitäkin, että mitä jos ei tehoakaan nyt. 😉 Mutta hyvä kuulla siis positiivisia kokemuksia!

  2. Tea Siivola kirjoitti:

    Mun nilkkaan laitettiin edellus keväänä kolme kertaa kortisonia js sit vasta meni. Ei oo palannu. Älä pelästy se ln tänään todella kipee ja sit alkaa helpottaa…

    • NinniM kirjoitti:

      Ai, sullekin on jouduttu laittamaan kortisonia. No hyvä, että lopuksi helpotti! Mulla ei oo tänään yhtään kipeä, ainakaan vielä. Onko se hyvä vai huono asia? 😀

  3. Mog kirjoitti:

    Nyt vaan sitä hieronta rullaa sinne reiden ulkosivuun ja googletat vielä venytykset siihen päälle..

  4. MatuCane kirjoitti:

    Mä sain joskus 8 vuotta sitten jalkapohjaan kortisonia. Plantar fascia tai jotain viralliselta nimeltä. Viikon oli kuin olisi kävellyt jalkapallo jalan pohjassa. Sattuikin melkoisesti.

    Vähän hätäseen se Mengele sen piikin tuikkasi. Oikeampaa olisi ollut lähteä venyttelyn tielle, jota nyt olen yrittänyt muistaessani noudattaa. Kyllä se pahin vaiva katosi piikin myötä, viimeisen vuoden aikana on ruvennut tuo vaiva hiukan nostaman päätään. Enhän mä enää mikään poikanen ole, kuten se lekurikin loihe lausumaan.

    Tsemppiä. Miksi muuten päädyit Tampereelle asti ja juuri Koskiklinikalle?

    • NinniM kirjoitti:

      Mun siskolla on vaivannu tuo plantaari faskiitti, ja se olikin kipee tosi pitkään. Välillä vieläkin muistuttelee olemassaolostaan. Täytyy nyt petrata tuon venyttelyn suhteen, ja tuo pilatesrulla on kyllä loistava noihin reiden ulkokalvoihin, joita on hankala venytellä.

      Kiitos! No Seinäjoella ei urheilulääkäreitä oikein oo. Muutama nimi, jolla olis voinu käydä, mutta ne ottavat harvoin vastaan, eikä niille saa koskaan vapaita aikoja. Terhi S. sitten suositteli tuota lääkäriä, ja kun kävin Venlan kanssa uimassa Nokialla, niin samalle reissulle varasin tuon lääkärikäynnin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *