Hae
Ninnin energianurkkaus

Vuorokauden tunnit

Lumbago, kipuskolioosi, noidannuoli.. Kaikki tarkoittavat yhtä ja samaa, ja se on syynä mun kieroon kroppaan. ”Särkylääkettä. Vältä istumista, yritä liikkua.” Normaalisti istun kahdeksan tuntia päivässä, töissä. Istuminen ei nyt onnistu. Seisominen ei onnistu suorana, joten ei myöskään makaaminen suorana. Paras asento on jalat koukussa, eli myös kyykyssä oleminen onnistuu. Koska seistessä/kävellessä selkä väsyy tosi paljon, niin tällä mä saan sen rennoksi:

Ja voin kertoa, että mua harmittaa tämä jumi nyt melkoisen paljon! Kyllä tahtoo olla jo huonoa säkää, että tämä tuli nyt tähän päälle. Mua niin kovasti houkuttais jo juoksun kokeileminenkin! 🙂 No täysiä juoksemattomuusviikkoja putkeen ehtii tulla kasaan viisi. Ja yhdeksän viikkoa on ongelman ilmaantumisesta. Luulisi olevan jo sen verran hyvällä mallilla, että juoksijan polvi -vaivat olisi ohitse!!

Vaikka välillä vähän paljon ahdistaakin, kun ei pääse liikkumaan, niin otetaan liikunnoista sitten kaikki ilo irti, kun lopulta pääsen! Uskotteko, että vuorokaudessa on tunteja ihan älyttömän monta?! Ennen ne on tuntunu loppuvan kesken, nyt niitä on liikaa!! 😀 Voihan tylsyys.. 😀 Urheilusta on tullu kyllä mulle tosi tärkeä elementti, sillä pidän itteni järjissäni! Siis ihan jo istumatyö tietokoneen ääressä tarvii rinnalle liikkumista. Saati sitten kaikenlaiset ongelmat tavallista enemmän vaativat asiat meidän perheessä.. Sitä omaa aikaa tarvin ja mikäs sen parempaa kuin liikunta. 🙂

Lapsen tekemä mustikkapiirakka, nam!

P.S. Lisäsin blogini Blogilistalle. Saa käydä lisäämässä omiin luettaviin. 🙂

10 kommenttia

  1. niobe kirjoitti:

    Mä niin myötäelän sun kanssa. Voi meitä kipusiskoja :halaus:

  2. Ammi kirjoitti:

    Kurjaa 🙁 Toivottavasti paranee pian! Minä niin tiedän mitä tuo on. Selkäkipu siis, en tiedä onko mulla just samanlaista vaivaa ollut. Mutta joitain vuosia sitten oli joku lihasjuttu tms. muutamia kertoja lyhyen ajan sisään ja selkä oli niin hemmetin kipeä, että kävelin kotona huonekaluista tukea ottaen. Meillä oli tuolloin vielä vanhahko 120 cm runkopatjasänky ja yöllä saatoin herätä siihen, että karjuin miehelle, että älä s****na käännä kylkeä! 😀 (heilui koko sänky ja se oikeasti sattui)

    • NinniM kirjoitti:

      Selkäkipu on kyllä yks inhottavimmista kivuista. Se vaikeuttaa niin monia asioita. Muistan jopa nuoruudestani yhden kerran, kun yritin hypätä leuanvetotankoon, että saisin venytettyä selkää. Se meni sen hypyn jälkeen vielä pahemmaksi. Hyvä, että kierre ei enää vaivaa!

  3. Ninni kirjoitti:

    Voi jehna! 🙁 ei kivaa tuollainen. Parane pian ja iiiisosti tsemppiä!

  4. MatuCane kirjoitti:

    Mitäs jos et töissä istuisi? Saatavillahan on sellaisiakin työpisteitä jotka saa välillä seisottaviksi ja välillä istuttavaksi. Ei toki ilmaisia, mutta tuskin sun poissaolokaan ihan ilmaista on. Aattelepa ite.

    Mä katselisin vastaavassa tilanteessa Kummeleita urakalla. Tsemppiä – kroppasi on nyt ilmoittanut että on aika huilata.

    • NinniM kirjoitti:

      Normaalisti mulla ei siis selkäkipua oo, ja tällä hetkellä en pysty kauaa seisomaan, kun pitää antaa selän levätä. Se jotenkin väsyy. Meillä on juuri firmassa yyteet loppusuoralla, joten ihan heti ei oo varmaan pöytä ostoslistalla. 😉 Jos olis enemmänkin selkävaivoja, niin tuollaista pöytää varmasti tulisi käytettyäkin. En tiiä kuinka jäis käyttämättä muuten..

      Heh, vai Kummeleita. 😀 Oon yrittäny lukea kirjaa.

  5. Pia kirjoitti:

    Selkäkipu on tosiaan aika kokonaisvaltaista, kun se on oikein pahana ei ajatuksiin oikein mahdukaan mitään muuta. Mulla pysyy selkä nykyään kunnossa, kun oman työpisteen ääressä istun joko jumppapallolla tai seison. Saimme kaikki toimistolla päivät istuvat säädettävät pöydät joitakin kuukausia sitten. Kyllä sitä pöytää tulee hilattua ylös ja alas päivän mittaan aika monesti.

    Toivottavasti pääset pian taas liikkeelle! Onnistuuko uinti?

    • NinniM kirjoitti:

      Joo, todellakin kokonaisvaltaista. Kyllähän nuo säädettävät pöydät järkeviä on, kun pystyy mm. satulatuolia ja tavallista tuolia vaihtelemaan. Ja vielä kun olisi sellainen pöytä, jonka ääressä pystyy seisomaaan.

      En oo saanu itteäni suoraksi, joten en oo oikein pystyny tekemään yhtään mitään. En siis oo käyny mielessä uintikaan. Olisin varmaan hukkunu.. 😉 Tänään on jo parempi päivä, hyvä niin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *