Hae
Ninnin energianurkkaus

Voimaleirin jälkimmäiset päivät

Nyt on voima- ja tekniikkaleiri saatu päätökseen. Ja voin sanoa, että joka paikkaa särkee! 😀 Lauantaina meillä oli vuorossa mm. tempauksen opettelua ja kahvakuulaa. Mä oon kyllä hankala tyyppi, perjantaina jätin juttuja välistä selän takia ja nyt olkapään. Tempaus on sellanen, että sitä en tuu koskaan tekemään painojen kanssa, koska vaarana on olkapään sijoiltaanmeno.
Kuten perjantaina, ja myös lauantaina oli loppuun treeni. Parin kanssa yhteensä 200 käsipainotempausta ja 100 burbeeta. Käsipaino maasta ylös suoralle kädelle, käsipaino maahan ja toisella kädellä sama. Burbee puolestaan näyttää tältä:
Kuva täältä
Lauantai-illalla kävin tunnin pyöräilemässä, jos se vähän auttaisi jalkoihin. Ihana syksyinen ilma oli! Mutta oliko siitä apua, niin siitä en tiedä. 😀
Sunnuntain aamupäivästä selviytymisestä en ollu enää ollenkaan varma, niin kipee oli joka paikka aamusta. Pahin oli yläkroppa: ojentajat, olkapäät, hartiat, rintalihakset, kaikki.. Reidet vielä lisäksi. Mutta niin vaan lämpöä päälle ja opettelemaan sekä rinnallevetoa + työntöä että käsipainoilla eri liikkeitä. Lopun treeni 30 rinnallevetoa + työntöä. Kuulemma normaalisti miehet tekee 60 kilolla ja naiset 40 kilolla. Hyvä nyt kun sai ees 25 kiloa ilmaan, kun niin paljon sekin käsissä tuntui. 😀 Suurin osa naisista tekikin nyt 20 kilolla, ja miehet sitten 25 eteenpäin. 
Rinnalleveto on vielä ok, mutta kyllä tuo työntö on vähän riskaabelia. Nimittäin 22 kun oli takana, niin just sopivasti tuntu olkapäässä niin, että painot oli tiputettava välittömästi. Jos käsi oli sentinkin menny suorana taaksepäin, niin siinä olis ollu sen päivän ja parin seuraavankin päivän treenit. Oli ihan siinä rajalla, ettei olkapää menny. Säikähdinkin kyllä. Mutta onneksi ei menny, ja homman vein kuitenkin loppuun. 🙂

Todiste, että jotain on tehty. 😉 Maijan ottama kuva.

Oli kyllä hyvä viikonloppu! Nuo tekniikat ei kuitenkaan oo mitään tuosta vaan toisella kädellä tehtäviä juttuja ihmiselle, joka vapaiden painojen kanssa ei oo ennemmin tehny. Sitä paitsi yksi asia, minkä tärkeyden opin viikonlopun aikana, on liikkuvuus! Nyt täytyy sen eteen jotain oikeasti tehdä.

Myöhemmin vielä sain pojan kaveriksi suolle. En voinu häntä yksinkään kotiin jättää, niin otin mukaan. Ja hyvä treeni tulikin! 🙂 Poika meni pitkospuita pitkin ja mä kuljin vieressä suolla! Sauvat hän halusi ”hiihtämään” mukaan myös, kun mullakin oli. Ja pikkusen täytyi lahjoa, että suostui omien rikkinäisten kumpparien sijaan laittaa siskon kukkakumpparit jalkaan, ja tulemaan ees yleensäkin mukaan. Suotreenin jälkeen kävimmekin hakemassa Prismasta spiderman-kumpparit, vähän miesmäisemmät. 😉

Mutta oikeasti tosi hyvin sujui treeni, ja jos hän jäi hetkeksi ihmettelemään vaikka rikkinäistä pitkospuuta, niin mä kävelin takaspäin, eikä näin tullu kylmä tuolla tuulessa. Hiki siis oli, niin halusin olla liikkeessä. Tällä kertaa laitoin lenkkarien sijaan kumpparit jalkaan ja teippasin kumpparien suut vaan housuihin kiinni. Näin pysyi varpaat kuivana, kun alkaa tuo vesi olemaan pikkasen kylmää tuolla. 😉 Mutta siis jatkossa tuonnekin voi ottaa muksut mukaan. Mutta jos on muksut mukana, niin koirat pitää jättää kotiin. Tuolla pitkospuilla oli sen verran liikennettä, etten voisi pitää koiria vapaana. Yksin tulee mentyä kauempana, ja kukaan muu hullu ei sinne lähe. 😀

2 kommenttia

  1. MatuCane kirjoitti:

    Se on vissiin saanut Stubb kaikki innostumaan tempauksesta? Kiitos kun jaoit nämä varoituksen sanat; kyykkyä olen nettiopiskeluna nyt pari kertaa kokeillut, mutta täytyy tuohon työntöön ja tempaukseen hakea asiantuntija-apua.

    • NinniM kirjoitti:

      Mulla on kyllä mennny ny ohi Stubbin suositukset.. 😀 On nuo tempaukset ja työnnöt mulle olkapäävammaselle vähän huonoja, mutta oon kyllä sitä mieltä, että kannattaa silti kysyä ohjausta joltakin osaavammalta, vaikka mitään ongelmia ei olisikaan. Ettei niitä ongelmia tuu. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *