Hae
Ninnin energianurkkaus

Pitkis pitkästä aikaa

Lauantaina oli tosiaan Vaasassa triathlonkisat. Sun City Triathlon, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa. Pika- ja perusmatka. Vaikka ite en pystyny osallistumaan, niin oli kiva nähdä tuttuja ja uusiakin kasvoja! 🙂

Sää oli loistava kaikkien kesän hellekisojen jälkeen. Pikamatkan startissa satoi vettä, mutta pikku hiljaa sade loppui ja pyöräilyosuus alkoi poutasäässä. Perusmatkan aikana tietkin olivat jo kuivuneet, eikä tarvinnu pelätä uuden asfaltin liukkautta. Ukkospilvet kerääntyivät iltapäivällä taivaalle, ja ehkä se aurinkoinen kaupunki vielä myräkän sai päällensä, mutta vasta kisojen jälkeen. Hyvä niin!

Hanhien ranta. Yäk sitä p*skan määrää! Sieltä se taitaa uudestaan tulla, tuo sade.

Oon tosi tyytyväinen siitä, että en startannut, vaikka päätös olikin vaikea. Nimittäin sunnuntaina oli ehdottomasti jo hyvä olo ja pieni maastopyörälenkki teki terää. Tällä viikolla ei oo enää päikkäreitäkään tarvinnu, kuten viime viikolla töiden jälkeen.

Sanna oli lenkillä mukana ja otti alla olevan kuvan. Tulin syvään lätäkköön sen verran lujaa, että Sannakin sai kurat päällensä. Ei voitu muuta kuin nauraa! 😀 Ja mä ehdin juuri ja juuri väistää, etten ajanu päälle. Mun mielestä lenkin pitää olla kivaa, ja vaikka pari kertaa pysähdytäänkin kuvia ottamaan, niin ei lenkki siitä huonommaksi mene. 🙂

Ehdin kuitenkin tankata lauantain kisaa varten, joten ruoka ja lepo nosti kyllä hiilarivarastot täyteen. Enkä niitä päässyt viikonloppuna tyhjentämään. No päädyttiinkin Tiinan kanssa juoksulenkille, kun fiilis oli hyvä. Kilsoja kertyi lopulta 20km, oho. 😀 PK1 sykkeillä juostiin, ja yli puolet (reilu 11km) oli sorapohjaa ja loput asfalttia. Sadekin saatiin niskaan, mutta ei haitannu.

Se oli tämän vuoden pisin lenkkini, jos ei kolmea puolimaratonia kisatilanteessa oteta huomioon. Hyvin jaksoi hölkätä ja parantaa maailmaa. Juoksin muuten Newtoneilla koko lenkin, pisimpään oon niillä juossu ennemmin 14km. Tulin kyllä iloiseksi tästä lenkistä! Vaikka vipoilla kilsoilla juoksu vähän polvissa tuntuikin. Oudoksesta iskutuksesta, ei siis mitään kipua. Ja Polarin juoksuindeksikin oli 59, korkein mitä oon tähän mennessä saanu. Jee! 😀

Päivän päätteeksi mä päätin sitten hommata itelleni paisuneen ja mustan varpaan. Mä oon niin onneton liikkumaan sisätiloissa. 😀 Olkkarin ja keittiön välillä on askelma, joka on laattaa eli kova. Pökkäsin varpaan siihen, eikä ollu eka eikä vipa kerta. Ikinä ennen ei oo tarvinnu noin pitkään huutaa ja kirota, eikä koskaan ennemmin varvas oo mustunu. No nyt on. Ja linkuttamiseksi meni, ei kuitenkaan lenkin takia.. 😉 Täytyy kokeilla teipata tuo musta keskivarvas ehjään etuvarpaaseen, jos se helpottais kävelyä.

8 kommenttia

  1. -Katri- kirjoitti:

    No voihan varvas! Auts! Murtuikohan se, kun meni mustaksi ja turposi? Mut nythän triathlonkausi on ohi, niin eikö kauden jäljiltä kuulukin vähän nilkuttaa ja ontua ja aivastella ja kolottaa ja voivotella? 🙂 Tosi hyvä toi maastopyöräilykuva, ihailin sitä jo instan puolella. Haluaisin itsestänikin hyviä sporttikuvia sekä normaaleista treeneistä että kisoista. Miehen ja lasten ottamat on poikkeuksetta aina liian kaukaa otettuja, vaikka kuinka pyydän tulemaan lähelle tai edes zoomaamaan. Tykkään erilaisista kuvakulmista ja kuvista, joista voi lähes haistaa ja tuntea tunnelman. Sun kuvat on tosi kivoja!

    • Ninni kirjoitti:

      Kyllä mä sitä heti alkuun vääntelin ja kääntelin, ja mietin, että murtuikohan. Mulla ei oo ikinä ollu murtumaa, onneksi. Mutta en usko, kun ei oo ympäriinsä musta, vain päältä. Tänään on pitäny vähän linkuttaa, mutta varmasti huomenna jo taas parempi. Kun tänäänkin kävely on onnistunu paremmin kuin eilen. 🙂

      Mä tykkään hirveästi ottaa kuvia, ja ollakin (onnistuneissa) treenikuvissa. Pitäis lenkilläkin vaan olla järkkäri mukana, että sais parempia kuvia. 😉 Olis kiva saada esim. blogin otsikkokuvaa varta vasten ammattilaisen siihen nappaamat kuvat.

      Lenkin suola on miettiä, että missä tulis hyvät kuvat! 😀

  2. sanna kirjoitti:

    Lenkin suola on aina nämä kuvaushetket. Melekeenpä poikkeuksetta aika hauskoja tilanteita. Ainakin ulkopuolisen silmin. 😉
    Tuo pitkä juoksu saa mut melkeen vihreäksi. 🙂
    Varpaalle puhallus, parane pian varvas, että päästään juoksemaan. 🙂

    • Ninni kirjoitti:

      Joo, nää on ihan parhaita. Vielä kun yleensä ei selvitä ilman naurukohtauksia. 😀 No sulla on nyt palauttelut vielä kesken, ehditään kyllä juoksemaan. 🙂

  3. Soile kirjoitti:

    Olipas hyvä pitkä juoksu, iso peukku sille!

    Samaa mieltä, lenkki ei todellakaan kuvaustauoista huonone! Ei tätä reenaamista niin vakavasti pidä ottaa, kivaa pitää olla =)

  4. Jenny kirjoitti:

    Oli kiva nähdä ihan livenä! Ja hitsi mikä juoksu tuosta vaan!

    • Ninni kirjoitti:

      Joo, niin oli! Ja olis muuten kiva tietää myöhemmin, että miten ne valmennusjutskat edistyy, että mikä oli päätös. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *