Hae
Ninnin energianurkkaus

Pitkis pitkästä aikaa

Lauantaina oli tosiaan Vaasassa triathlonkisat. Sun City Triathlon, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa. Pika- ja perusmatka. Vaikka ite en pystyny osallistumaan, niin oli kiva nähdä tuttuja ja uusiakin kasvoja! 🙂

Sää oli loistava kaikkien kesän hellekisojen jälkeen. Pikamatkan startissa satoi vettä, mutta pikku hiljaa sade loppui ja pyöräilyosuus alkoi poutasäässä. Perusmatkan aikana tietkin olivat jo kuivuneet, eikä tarvinnu pelätä uuden asfaltin liukkautta. Ukkospilvet kerääntyivät iltapäivällä taivaalle, ja ehkä se aurinkoinen kaupunki vielä myräkän sai päällensä, mutta vasta kisojen jälkeen. Hyvä niin!

Hanhien ranta. Yäk sitä p*skan määrää! Sieltä se taitaa uudestaan tulla, tuo sade.

Oon tosi tyytyväinen siitä, että en startannut, vaikka päätös olikin vaikea. Nimittäin sunnuntaina oli ehdottomasti jo hyvä olo ja pieni maastopyörälenkki teki terää. Tällä viikolla ei oo enää päikkäreitäkään tarvinnu, kuten viime viikolla töiden jälkeen.

Sanna oli lenkillä mukana ja otti alla olevan kuvan. Tulin syvään lätäkköön sen verran lujaa, että Sannakin sai kurat päällensä. Ei voitu muuta kuin nauraa! 😀 Ja mä ehdin juuri ja juuri väistää, etten ajanu päälle. Mun mielestä lenkin pitää olla kivaa, ja vaikka pari kertaa pysähdytäänkin kuvia ottamaan, niin ei lenkki siitä huonommaksi mene. 🙂

Ehdin kuitenkin tankata lauantain kisaa varten, joten ruoka ja lepo nosti kyllä hiilarivarastot täyteen. Enkä niitä päässyt viikonloppuna tyhjentämään. No päädyttiinkin Tiinan kanssa juoksulenkille, kun fiilis oli hyvä. Kilsoja kertyi lopulta 20km, oho. 😀 PK1 sykkeillä juostiin, ja yli puolet (reilu 11km) oli sorapohjaa ja loput asfalttia. Sadekin saatiin niskaan, mutta ei haitannu.

Se oli tämän vuoden pisin lenkkini, jos ei kolmea puolimaratonia kisatilanteessa oteta huomioon. Hyvin jaksoi hölkätä ja parantaa maailmaa. Juoksin muuten Newtoneilla koko lenkin, pisimpään oon niillä juossu ennemmin 14km. Tulin kyllä iloiseksi tästä lenkistä! Vaikka vipoilla kilsoilla juoksu vähän polvissa tuntuikin. Oudoksesta iskutuksesta, ei siis mitään kipua. Ja Polarin juoksuindeksikin oli 59, korkein mitä oon tähän mennessä saanu. Jee! 😀

Päivän päätteeksi mä päätin sitten hommata itelleni paisuneen ja mustan varpaan. Mä oon niin onneton liikkumaan sisätiloissa. 😀 Olkkarin ja keittiön välillä on askelma, joka on laattaa eli kova. Pökkäsin varpaan siihen, eikä ollu eka eikä vipa kerta. Ikinä ennen ei oo tarvinnu noin pitkään huutaa ja kirota, eikä koskaan ennemmin varvas oo mustunu. No nyt on. Ja linkuttamiseksi meni, ei kuitenkaan lenkin takia.. 😉 Täytyy kokeilla teipata tuo musta keskivarvas ehjään etuvarpaaseen, jos se helpottais kävelyä.

Arvotaan reppu!

Lupasin arvonnan, kun Facebookissa Ninnin Energianurkkauksessa tykkääjiä on 300. Nyt niitä on sen verran!! Nöyrä kiitos jokaiselle! 🙂

Arvottavana on Polarin reppu. Voit käyttää juostessa, retkeillessä, lyhyillä vaelluksilla, kauppareissuilla ja missä ikinä tarvitkaan. 🙂

– Valmistaja Outdoor Adventure
– Tilavuus n. 25 litraa
– Hengittävä verkkoselkämys jännitetyllä verkko-osalla
– Sadesuoja löytyy repun pohjataskusta
– Monta taskua vetoketjulla ja ilman
– Taskut lantiovyössä molemmin puolin
– Kiristyshihnat repun sivuilla

Kuvat on omasta samanlaisesta repustani, ja arvottava reppu on tietenkin muoveissa puhtaana!

Jos haluat osallistua arvontaan, niin kommentoi tätä blogikirjoitusta blogissa tai facebookissa keskiviikkoon 27.8. mennessä.

P.S. Sun City Triathlon jää huomenna väliin. Ei auta, vaikka harmittaakin. Olis ollu kiva kisata mukavalla ja nopealla reitillä, ja ei hellesäässä! Kurkku on sen verran kipeä kaiken muun lisäksi, että en halua itteäni enempää kipeäksi. Ilmoitin tosin itteni kökkään naapuriseuran kisoihin, joten Vaasassa nähdään kaikkien sinne tulevien kanssa! Vaasalaiset oli apuna meillä SM-Duathlonissa, joten vuoroin vieraissa. Nyt katse syksyyn ja mahdolliseen maratoniin. Pitäis vaan saada juoksukilometrejä alle ja pari oikeasti pitkää lenkkiä, että uskallan syksyllä niin pitkään koitokseen. Jos juoksen, niin juoksen Kankaanpäässä. Siihen on 8 viikkoa aikaa. Ainakin jossain puolimaraton, se on selvää.