Hae
Ninnin energianurkkaus

Viikon treenailuista

Hiphei, ja uusi viikko. Pikkusen työstressiä ja toivonkin tästä viikosta tulevan viime viikkoista parempi. Onneksi liikkumaan tulee lähdettyä helposti, niin saa vähän aivoja tuuleteltua. 🙂 Liikkumisten suhteen siis hyvä viikko kyllä.

Mitä mä sitten tein viime viikolla? Kävin juoksemassa Kuortaneella sisäradalla vähän hiljempaa eli peekoota ja lujempaa eli veekoota. Sinne mä ”sulauduin” urheilijoiden joukkoon. 😀 Toiset vetää vetoja pitkillä pikajuoksija-askeleella ja toiset tikuttaa vähän toisenlaisella askeleella. Mutta kaikki mahtuu radalle, ketkä siitä maksaa. 😉

Salilla tuli käytyä saamassa pagarat ja reidet kipeeksi, tässä viedään viimeisiä toistoja ja tuntuu sen verran, että vipan toiston jälkeen on hypättävä laitteesta heti ylös. 😀

Juoksin myös 18km lenkin. Koska oli pääkallokeli, niin juoksupaikaksi valittiin maantien reuna autoilijoiden kiusaksi. Tai joidenkin kiusaksi, toisia ei häirinny niinkään ja päädyinkin lopulta nostamaan peukkua autoilijoille, jotka ohitti toisella kaistalla.

Ensimmäisen kympin Sanna oli mun seurana ja juostiin pk1-vauhdilla eli rauhallisesti sykkeet alhaalla. Sitten lähdin juoksemaan omaa vauhtiani, 5km aerobisella kynnyksellä. Lopulta vielä pari kilometriä vauhtikestävyysalueella ja sitten loppuverraksi kilsan verran hissuttelua. Sanna laskeskeli mun loppumatkan, ja nappasi mut lopulta vielä auton kyytiin.

17km, mikä ei sisällä loppuverraa, osuuden keskisykkeeksi tuli 154, eli vielä pk1. Aikaa meni 1:43 ja keskivauhti 6:07 min/km. Juoksu tuntui helpolta, mikä teki lenkin jälkeisen fiiliksen tosi kivaksi. Toki helppoutta tuli ihan varmasti hyvästä alustasta, kun edellinen juoksulenkki oli epätasaisella lumisella ja auraamattomalla alustalla. 😉

Sunnuntaina oli tarkoitus hiihtää pitkä lenkki, mutta homma ei menny ihan suunnitelmien mukaan. Ensinnäkin jokaisen lasten lentopalloturnauksen jälkeen mulla särkee päätä, ja oon jotenkin väsynyt. Tiedän, että treenit sen jälkeen eivä ole parhaimmasta päästä. No monon pohja oli liimattu (kahdesta eri liimasta valittu toinen) ja lähdin testaamaan ladulle. Hiihdin 10m ja pohja oli irti.

Tulin kotiin, ja mies aloitti liimaamaan pohjaa uudestaan, nyt sillä toisella liimalla. Mä pistin hiihtohousuissa ja -takissa sängylle maata ja nukuin tunnin. 😀 Sen jälkeen vaihdoin lämpöisempää vaatetta ja menopelin alle, ja lähdin pyöräilemään. Kauheasti ei houkutellut ajaa yksin teitä pitkin maastopyörällä, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Välillä satoi jäätihkua silmiin ja kirosin koko treenin, ja sitten yritin vain miettiä Frankfurtia ja Mallorcaa. Esimerkiksi kuinka henkisesti voi ottaa Frankfurtissa koville, tai mitä jos siellä sataa. Mietin Mallorcalle pakattavia tavaroita.. Ainut, että työasiat meinasi monesti tulla mieleen, ja nyt ne siirsin joka kerta syrjään.

Niin vain treeni lopulta loppui, ja vaikka vähän matkalla ärsyttikin, niin ei enää suihkun ja iltapalan jälkeen peiton alla. 🙂

Viikko 3:
Voima 1h 7min
Pyörä 2h 51min
Hiihto 1h 54min
Uinti 3h 6min
Juoksu 3h 49min
———————–
Yhteensä 12h 48min

4 kommenttia

  1. Virpi kirjoitti:

    Hei!
    Olen nyt jonkin aikaa lueskellut sinun blogiasi ja saanut täältä omiinkin treeneihin hyvää tsemppiä. Olen kahlannut vanhoja tekstejä ja tietysti aina myös nämä uudetkin. Kovasti joudut harrastuksesi eteen treenaamaan 😉
    Olen harrastellut pyöräilyä jo pari vuosikymmentä ja edelleen se on sydäntä lähellä. Pyöräilen hyöty- sekä huviajoa ympäri vuoden. Vuodessa tulee kilometrejä neljän ja viiden tuhannen väliin. Treeni-intoa tuo kun laittelet myös kuvia näistä sun pyöräilysessioista. Mä niin tiedän miten vaikeaa talvella voi olla lähteä pyörän selkään. Pimeys on varmaan kaikkein ikävin asia siinä. Kelit voivat olla haastavia mutta ne tuovat sen lisämausteensa harrastukseen eikä haittaa ollenkaan vaikka välillä on hieman pöpperöistä ja liukastakin. Mutta se lähteminen… Tosin kyllä olotila yleensä kruunaa sen vaivan minkä on nähnyt treenin eteen. Siitä tulee vaan niin voittajan olo.
    Olen myös pari vuotta käynyt kolme kertaa viikossa salilla. Nyt alkaa näkemään sen tuloksen mitä salitreenit tuovat mukanaan. Pyöräilyllä saa toki sutjakan olemuksen ja teräksiset jalat mutta salitreeni tuo lihasta hartioihin, käsivarsiin, takamukseen ja jalkoihin. Ja kaikki nämä lihakset edesauttavat sitten taas pyöräillessä. Eli ei yksi harrastus riitä kropan tasapainoiseen kehittämiseen – varsinkaan silloin kun ikää alkaa tulla päälle viidenkympin.
    Kovasti tsemppiä sulle treeniin ja kisaamiseen. Kunhan vain pidät huolen tarpeellisesta levosta niin liikunnan parissa vietetyt tunnit eivät mene ikinä ”harakoille”!

    • Ninni kirjoitti:

      Hei, ja kiitos pitkästä viestistä! 🙂 Ihan parasta, jos voi antaa jollekin tsemppiä omiin liikkumisiin! Hienosti tulee kilsoja vuodessa, joten varmasti monessa eri säässä oot ajanut. Mutta onneksi treenin jälkeen on aina hyvä olo! 🙂 Tsemppiä sinne myös! Onneksi tässäkin iässä kehittyy, on mahtavaa huomata treenien vaikutus.

  2. MatuCaneX kirjoitti:

    Tosi muhkeesti tunteja, selkeesti Ironman leveleillä. Päikkäreitäkin vedät kuin Mäkäräinen harjoitusten välillä.

    • Ninni kirjoitti:

      Kaitsun ohjelmaa, ironman leveleillä. 😉 Ensimmäinen harjoitus oli vaan pirun lyhyt. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *