Hae
Ninnin energianurkkaus

Yyterissä puolimaratonin ennätys!

Torstain pitkän lenkin jälkeen vedin melkein kaksin käsin hiilaria ja proteiinia, ja olin totaalisen väsyny perjantaina. Katsoin vielä Suomen jääkiekkomatsin ja yöunet jäi 7 tuntiin. Aattelin, että lauantain juoksusta ei tuu yhtään mitään tätä rataa.

Sanna kuvaili mun pyöräillessä. :)

Sanna kuvaili mun pyöräillessä. 🙂

Kävin Marjolla hoidattamassa jalat LPG-laitteella ja lisäksi ylävartalolle kevyt hieronta. Mun niska ja hartiat oli kivikovat pyöräilyn takia. Tuuli ja ajoasento ei tehny hyvää. Meninkin sitten jo ennen ysiä nukkumaan, koska tänään kello oli soimassa 5.15. Sannaa olin luvannu olla hakemassa kuudelta.

Klo 8.30 oltiin Yyterin hiekkarannoilla, pyörä ja vaatteet valmiiksi, ja sitten odottelemaan pyöräilyseuraa kahdesta torstain lenkilläkin olleesta miehestä. Meillä oli tosi hyvä kimppalenkki, vuorovedoin kolmestaan painettiin menemään n. 54km. Otin yhden geelin pyöräillessä ja pyöräilyn jälkeen toisen. Mutta au mun niskat ja hartiat, ovatkin ihan tulikuumat nyt.

Oltiin vaan vasta klo 11.20 takaisin autoilla, ja tuli pieni kiire. Tai itse asiassa sopivasti ajoitettu. Nimittäin vauhdilla vaatteiden vaihto kuiviin sukista lähtien, ja geelit spibeltiin ja juoksujalkaa vessaan. Syke paukkas 164 pienellä hölkällä ja olin ihan kauhuissani. Näillä jaloilla puolimaraton. Kiva, kiva. 😀 Oikeasti pyöräily tais tehdä jaloille vain hyvää.

Klo 11.40 lähtöpaikalla, joten ehdin vielä hengähtää muutaman kerran ennen lähtölaukausta, joka oli 11.45.

Ensimmäiset kilsat lähti menemään sellaista 5:10min/km ja aattelin, että painellaan tätä nyt, kun kerran hyvältä tuntuu. Samaa vauhtia juokseva mies kysyi tavoitetta, vastasin 1:50-1:55. Tiesin, että juoksukunto on parantunut, mutta on arvoitus kuinka paljon jaloista tänään lähtee. Mies sanoo, ettei ole koskaan päässyt alle 1:50, mutta kuulemma siinä vauhdissa vielä ollaan. Yritän laskeskella vauhteja ja loppuaikaa mielessäni, ja kerran saan laskutoimituksen loppuun, mutta en pysty toista kertaa enää samaan. Sisko puolestaan tekee tätä mennen tullen ja palatessa, mä en. 😀 Ei pysty keskittymään.

Tästä 1:50 alituksesta tuli kyllä itelle virtaa, ja aattelin, että pidetääs nyt tätä vauhtia sit yllä. Sykekin vähän nousi. Ensimmäiset kaheksan kilsaa menee helposti. 10km oman mittarin mukaan 51:23. Otan geelin, ja ensimmäinen kilsa painuu 5:30. Sit pari kilsaa on nousua, ja ne tuntuu tietty raskaammalta. Mutta kilometri kerrallaan. Geeli röyhtäyttää, en juonu tarpeeksi vettä sen päälle.

Molemmat naiset, jotka alkumatkalla olivat mukana, jäävät, mies pysyy kannoilla. Yritän pitää vauhtia yllä, välillä tuulee 4m/s vastaan enemmän ja välillä vähemmän. Mietin muutamaan otteeseen, että huikkaanko peesissä tulevan miehen välillä eteen. Kolme pientä tyttöä ovat päinsä tien varressa ja huutavat jatkuvaan menoon: ”Hyvä, hyvä, jaksaa, jaksaa. Hyvä, hyvä, jaksaa, jaksaa..” Ihania!

Ensin sattuu polven taakse, hetken päästä pohkeeseen. Tässäkö se nyt tulee, ja juoksu on juostu. Mutta kipu helpottaa. Kilometrit vaihtuvat yllättävän nopeesti ranteessa, vaikka vauhtia en enää saakaan lähemmäs vitosta kuin viittä ja puolta.

15km kohdalla urheilujuomaa, ja edelleen mies on peesissä. Mutta se ei tuu pääsemään tätä menoa mun vauhdissa alle 1:50. En mäkään, jos vauhti ei nouse takaisin alun tasolle. Aattelen, että jos aika on 1:50, niin tarjoan valmentajalle safkat. 😀 Peltoaukea ja vastatuuli, saahan taistella vauhdin pysymisen puolesta. Mies jää, joten en saa hänenkään selästä apua. Aukea loppuu ja toinen geeli 17 kilsan kohdalla napaan. Otan geelin vauhdista, mutta vettä pysähdyn juomaan, kuten edelliselläkin kerralla. En osaa juodan kunnolla vauhdista, suurin osa menee muualle kuin suuhun. Taas pyrkii geeli ylöspäin, juo sitä vettä enemmän!

18km, katon kelloa. Tasan 1:35. Omat kilsat vaihtuu satametriä ennen virallista merkkiä, mutta täytyy katoin ajan järjestäjän kilsamerkistä. Lasken äkkiä. Vauhdin on oltava lujempaa kuin 5:10, jos haluan 1:50 ajan. Yritän, yritän. Syke nousee, ja mä laitan jalkaa toisen eteen. 1,5 kilsaa ennen maalia näkyy yksi mies, joka meni jo parin kilsan kohdalla mun ohi. Hänen ohi on päästävä. Ja vielä toinenkin mies näköpiirissä, ohitukset onnistuu.

Maalisuoralla minä ja Vesan peukku. Kuva: Aqua Plus / Tuuli

Maalisuoralla minä ja Vesan peukku. Kuva: Aqua Plus / Tuuli

Maalissa, 1:51:16. Oma ennätys tällaisen treeniviikon jälkeen. Niin hienoa! Kaikki muutkin Aqua Plussan porukasta oli tehny omia ennätyksiään, mahtavaa!! Mutta erityisen iloinen olin Sannan ajasta. Hän paransi viime syksyistä aikaansa 3 minuuttia, ajan ollessa nyt 2:04. Muistatteko sen synttäriyllätysjuoksun? Siitä lähti kolme minuuttia, vähän mahtavaa!! Onnittelut vielä kaikille ennätyksistä ja hyvistä juoksuista! 🙂

Samikset maalissa.

Samikset maalissa.

Yyterissä on hieno juosta, reitti on hieno. Tosin järjestelyt ei oo mitkään parhaimmat. Meiltä ehti kysellä muutama ihminen, että tiedättekö missä on lähtö tai kisakanslia. Me puolestaan kyseltiin suihkuja.. Kyltit ei olis pahitteeksi.

Pyöräily: 53.7km, 1:51:33, 28.9km/h, 142bpm.
Juoksu: 21.1km, 1:51:16, 5:14min/km, 175bpm.

Käyrää

Käyrää

Kotimatka meni mukavasti, ja turvallisesti moottoripyöräjengin seuratessa. Kääk! Liivit nähtiin siinä, kun lähtivät meidän perään. 😉

Päivän loppuverra tuli suoritettua lasten kanssa kentällä tämän lajin myötä:

6 kommenttia

  1. Marketta kirjoitti:

    Hienoa Ninni! Olen suurella ilolla seurannut Sinun harjoituksiasi. Olen ylpeä Sinusta! Onneksi olkoon uudesta enkasta!:) Että voikin toisen onnistuminen tuottaa niin suurta iloa. Kun on yhtä suurta urheilijaperhettä, voi tunteen tasolla jakaa niin onnistumisen, kuin vähän vikaankin menneen suorituksen. Minulla on valtava luotto Sinun tulevan kesän ”jättisuoritusta” kohtaan. Toivon, että sitä luottoa tekemiseesi saat päivä päivältä yhä enemmän juurrutettua itseesi. Nyt lähdenkin tästä pienten juoksijoiden maastojuoksukilpailuja luotsaamaan…

    • Ninni kirjoitti:

      Kiitos paljon Marketta hienoista sanoistasi! Tuo on totta, että pääsee hyvinkin toisen fiilikseen kiinni. Uskon, että luotto kasvaa treenien myötä, mutta tottahan ironman silti jännittää ja paljon. Mitä vain voi sattua matkalla.

  2. pia kirjoitti:

    No onpa ihan jäätävän hyvä aika noin kovan treeniviikon päätteeksi. Isosti onnea!

    • Ninni kirjoitti:

      Kiitos Pia! Yllättävän hyviltä jalat kuitenkin lauantaina juoksussa tuntuivat. Aattelin, että ne olisivat olleet ihan rikki. 😀

  3. -Katri- kirjoitti:

    Jee, hyvä Ninni! Kova aika ja alle vielä pyöräily, enpä olis pystynyt samaan. 🙂 Mulla oli vähän suunnitelmissa myös juosta Yyterissä kymppi tai puolikas, mutta juoksentelin lopulta vain mökillä. Pitäis äkkiä keksiä joku kympin kisa. Mä oon sitä mieltä, etten oo ihan puolikkaan kunnossa vielä, oon juossu tosi lyhyitä lenkkejä pitkin kevättä ja määrällisesti liian vähän ja harvoin. Täytyy kiristää tossut jalkaan vähän useammin. Ihanaa toisaalta tämäkin, kun en vielä ihan tarkkaan tiedä, missä kaikkialla starttaan (paitsi ehkä Voimarinteellä ja varmuudella Jämillä 1.8.), joten voin mennä fiiliksellä ja treenailla leppoisammin. 🙂

    • Ninni kirjoitti:

      Kiitos Katri!! Nyt taitaa olla melko paljon juoksutapahtumia, joten ei muuta kuin kympin kisaa katselemaan ja kyllähän sulla taas syksyllä puolikas sujuu. 🙂 Tsemppiä treeneihin ja ei muuta kuin kalenteria käteen! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *