Hae
Ninnin energianurkkaus

Finntriathlon viikonloppu

Viikonloppuna olin tosiaan reissussa Joroisilla seuraamassa puolimatkan SM-kisoja. Finntriathlon Joroinen on Suomen suurin triathlontapahtuma, ja ehdottomasti ulkomaan kisojen vertainen. Ja oikeastaan jokaisen suomalaisen triathlonia harrastavan ja puolimatkalla (1,9km – 90km – 21,1km) kisaavan on se koettava!

Ennen reissuun lähtöä olin ensimmäistä kertaa kolmen siskoni kanssa maastopyöräilemässä. Siskoista kaksi oli yleensäkin ensimmäistä kertaa mettässä ajamassa, ja molemmat tykkäsivät, vaikka pyörät ei mitään kevyimpiä olleetkaan. Kuvassa kuivina, mutta heti tämän perään ukkoskuuro niskaan. 😀

Seurasin ensimmäistä kertaa koko Joroisten kisan ulkopuolelta, katsojana. Perjantaina tein oman sprinttimatkan tritreenin, eli joku 700m uintia, 20km pyörää ja 5km juoksua. Tämä kisareitillä, ja olihan mahtavaa! Peruskestävyys ja aerobisen kynnyksen sykealueet ja vauhdit alkavat olemaan entisellään eli niiden suhteen oon palautunut, mutta vauhtikestävyys-alueen sykkeiden ja vauhtien kohtaamista saa vielä hetken ootella.

Se, mitä katsojana kaipasin oli lisänäkyvyyttä pyöräilyyn. Uimapaikalta poistuttaessa tien reunus oli ihan täynnä porukkaa ja itse näin kaukaa pyöräilijöitä, mutta onneksi on edes kantava ääni, kun yhden menijän ehti tunnistaa. 😉 Toisaalta tien yli olisi voinut olla silta, jolloin ihmiset olisivat tien yli päässeet toisellekin puolelle kannustamaan ja ojista isot koiranputkikasvustot olisi voitu leikata pois, niin olisi päässyt lähemmäs aitaa. Pyöräilyyn lisäksi yksi ajanotto lisää 45km ja 90km välille. Siinä on oikeastaan omat toiveet katsojan näkökulmasta.

Kuva Timo Kananoja. Lisää kuvia löytyy täältä.

Kuva Timo Kananoja. Lisää kuvia löytyy täältä.

30v ylöspäin ikäsarjojen startti.

Naisten 30v ylöspäin ikäsarjojen startti.

On nuo vaan raskaita juttuja kannustajankin näkökulmasta, saati sitten täydenmatkan päivä. Huh! Vielä lisää arvostusta huoltojoukoille! Vähän oli itselläkin huono olo illasta, kun en ollu syöny päivän aikana kunnolla. Mutta tämä kuva kertoo Sannan onnistuneesta päivästä ja siitä miten iloinen olin hänen puolestaan!

Kuva: Timo Kananoja

Kuva: Timo Kananoja

Uinnin jälkeen mulla meinas tulla itku, kun uinti meni niin hienosti ja sitä Sanna kovasti jännitti. Pyöräily ja juoksu sujui myös. Mutta harvoin triathlonkisassa saa nappisuoritusta joka osa-alueella, kun lajeja nyt vaan on kolme. Joten lähes aina nälkää jää, ja niin jäi Sannallakin. Vaikka oli todella tyytyväinen 6:26 loppuaikaansa. 🙂 Tähän asti Sanna on treenannu säätilojen mukaan, joten saas nähdä millainen aika ens vuonna on, kun menee valmentajan ohjeiden mukaan. 🙂

Oli mahtava olla kannustamassa ja aina kun vaan tutun näin, niin huusin. Välillä jopa nimetkin meni sekasin ja mm. Juha oli Jouni. 😀 Tulospalvelu ei toiminu ihan moitteetta koko aikaa ja väliaikoja ei pystyny kertomaan mitaleista taisteleville tutuille, vaikka kuinka olisi halunnu. Ei vain voinu sanoa, että oot toisena/kolmantena, kun edellinen aika oli T2 eli juoksuvaihdosta ja takana oli jo 7 tai jopa 14km juoksua.

Oli mahtavaa nähdä paljon tuttuja ja vaihtaa kuulumisia! Ja kiitos teille blogin lukijoille, joita en ennestään tuntenu, ja nyppäsitte hihasta. 🙂

Huhtikuun Mallorcan leirireissaajakaverit Maija ja Vesa oli muistanu mun suoritusta Frankfurtissa.. Oli rakkolaastaria, tiikeribalsamia, rasvaa, nenäklipsiä, juomaa ja ihana kukkainen uimalakki! 😀 Kyllähän saatiin nauraa! Kiitos ihanat! 😀 Mä lupaan uida seuraavan treenini tuo lakki päässä!

Oon jo pitkään haaveillu Orcan laukusta, joka on suunniteltu triathloniin. Jokaiselle tavaralle on omat taskunsa. En oo vaan raaskinu ostaa, vaikka kamat on aina muutamassa eri laukussa. Nyt näin pari sellaista oikeassa käytössä ja kävin luuraas expo-alueella, että löytyykö. Oli vain pienempää ja mietin, että laitan viestiä MJR Trainingin Laurille, joka on Orcan maahantuoja, että taas olis tarvetta yhelle tuotteelle (nim. kaksi märkäpukua ja kolme triasua tilannu). No näinkin Laurin ja Annin uinnin jälkeen, ja sanoin asiasta Laurille. Ja taas oli loistavaa asiakaspalvelua, sain nimittäin autosta löytyvän laukun heti mukaani! 🙂

Tänään puolestaan kävin hierojalla, joka avas mun jumissa ollutta pohjetta ja kyllä otti taas niin kipeetä, mutta jälleen parempi. En tiiä, mikä sen nyt saa noin jumiin, kun on vaivannu jo jonkin aikaa.

7 kommenttia

  1. Jaanaba kirjoitti:

    Voi ei mikä uimalakki, oon haaveillut tommosesta vuosia. =D Hieno.

  2. Hanna / Kunnolla kirjoitti:

    Onnittelut Sannalle ensimmäisestä puolikkaasta ja hienosta suorituksesta! 🙂

  3. Marketta kirjoitti:

    Hei Ninni, ja ISO KIITOS Sinulle kannustuksesta! Se auttoi kovasti matkan tekoa. Ajattelin suorituksen aikana monta kertaa Sinua, ja Frankfurtin trikisaasi. Tulin siihen tulokseen, että olet SUPER IRONMAN! Joroisilla oli lämmin ilma, mutta mitä ilma, ja olosuhteet olivatkaan teidän kisassa?
    Olen juossut muutaman maratonin toisaalla todella kuumassa kelissä, joten olen edes vähän kartalla, mitä/miten kuumuus vaikuttaa tekemiseen. Sanat eivät riitä kertomaan niitä tunteita kehossa, ja mielessä, mitä kuumuus, ja väsymys tuo tullessaan!
    Tein Joroisilla uhkarohkean päätöksen uida oikeassa reunassa. Olen aina ennen valinnut vasemman reunan viimeisenä lähtijänä, ja seikkaillut ulapalla tehden extraa unitimatkaani. Ensimmäiselle poijulle asti oli pesurumpumeininki. Ei mitään, henkinen kantti lujille, ja ”taistelua” omasta paikasta. Todella mielenkiintoinen hetki koitti noin matkan puolivälissä! Näin sinisen kelluvan uimalakin, ja seuraavassa sekunnissa lakki olikin jo kädessäni. MITÄ IHMETTÄ! Piti pysähtyä katsomaan, onko kaikki hyvin (lue, huonosti)? Näin kuitenkin pian edessäni uimarin ilman lakkia, joten ei kun menoksi.
    Pyöräilystä en voinut odottaa, kuin läpimenoa, sillä harjoituskilometrejä on vähemmän, kuin naapurin mummolla. Juoksuun lähtiessä odottelin viisi minuuttia vuoroani bajamajaan. Ihan kaksi kokonaista veskiä oli laitettu kentän reunaan!!! Tästä asiasta ajattelin antaa palautetta.
    Muuten Joroisen meininki kaikkine järjestelyineen, kannustuksineen, ja sään suhteen on loistotapahtuma. Tämä tyttö jää nyt tauolle. Harrastaa ilman tavoitteita ajan sallimassa puitteissa, ja saapuu kannustamaan teitä ihania triharrastajia.

    • Ninni kirjoitti:

      Hienoa menoa oli Marketta, onnittelut!! 🙂 Jos taukoa ajattelit, niin onneksi sua kuitenkin näkee vielä kisoissa kannustajan roolissa. Ja ehkä ens kesänä kuitenkin jossain kisaatkin. Eihän sitä tiedä. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *