Syksyistä menoa :)
Pikainen postaus kuvien muodossa. On ollu aika hiljaista tää päivitystahti, mutta jotenkin syksyn pimeys painaa, työt painaa ja arki painaa. Ja blogihan ei jostain syystä sijoitu tässä kaikessa etusijalle. Mutta toisaalta off-season menossa, eli olkoon se niin blogissakin. 😉
Pimeydestä ja väsystä huolimatta syksy on ihanan värikästä aikaa. Nautin noista väreistä! Oon käyny mm. pyöräilemässä suolla. Tuommoista märkää turvepätkää kun ajelee, niin tulee samalla tehtyä voimatreeni. Suosittelen! 😀
Ajoin vain kerran pitkospuilta pihalle, ja säärtä myöten mulasin kylmään veteen. Loppulenkistä tiepätkällä vähän nilkassa huomasi, että alkoi tulla kylmä. Ja yksi hirvikärpänen löytyi tämän lenkin jälkeen päästä. Mä en mitään muuta inhoa niin paljon kuin niitä. Ne on jotenkin niin inhottavia kärpäs-hämähäkkejä, joita ei millään saa pois!
Seinäjoen itäinen ohitustiellä on pitkää valmista pätkää ja silmän kantamattomiin. Ennen kuin tie avataan lokakuussa, niin tekis mieli käydä testaamassa vähän BMC:tä. 😉
Sanna kävi juoksemassa Lakiksen. Aqua Plussan porukkaa juoksee kerran kuussa Pyhäjärven ympäri eli Pyhiksen 27km. Mä oon löytäny hyvän 27km lenkin täältä, ja lähdin Sannalle pyörällä sitä opastamaan ja tietty seuraksi ja huoltajaksi myös. Lenkki sai nimen Lakis. Oli muuten etanoiden vallankumous, niitä oli älyttömästi peltojen kohdissa teillä. Kaikkia ei vaan voinu väistää, niin jäi niitä sitten inhottavasti maastopyörän renkaisiinkin. *puistatus* 😀
Kävin itsekin tuolloin juoksemassa, mutta tytön kanssa ja ihan pikkusen lenkin. Toinen tyttäristä tuli mun pyörällä mukaan, ettei rasita nilkkaansa.
Ai niin, ja Aqua Plussan uintitreeneissä tein uudet ennätykset satasella, vinstalla ja 25 metrillä. Uudet ajat ovat 1:36, 45 ja 20. En oo ennemmin uinukaan satasta alle 1:40 ilman apuvälineitä. Lättäreillä uiminen on mulle niin mieleistä ja pääsen niillä hyvää vauhtia, että Kaitsu käski nyt miettiä sitä normiuintia ja saada siihen samanlaista tunnetta kuin lättäreillä uinnissa.
Seuraavaksi laitan kamat kasaan ja lähden Jämille pyöräilemään. 🙂 Palataan taas!
Ihania syksykuvia! Jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä, etenkin siinä vaiheessa, kun se vuodenaika alkaa. En mä sitten taas loka-marraskuun vaihteessa tykkää tästä vuodenajasta yhtään. 🙂 Silloin odotan jo ensilumen tuomaa valoa. Mun on pakko hypätä maasturin selkään auringonpaisteeseen nyt heti, näiden kuvien innoittamana. Ja oo, Jämi! <3 Parasta maastoa ikinä! Täytyis itsekin käydä siellä useammin.
Puhut niin totta!! Ja vuodenajan lopussa sitä oottaa, että uusi alkais. Ikinä ei oo tyytyväinen! 😀 Oli taas hieno lenkki siellä!!
Syksyn ulkonaliikkumisissa on kyllä ihan oma hieno fiiliksensä kun polut on täynnä pudonneita lehtiä ja ilma on ihan eri tavalla raikas kuin muina vuoden aikoina.
Onnea uusista uintienkoista, kovaa menoa offseasonilla! 😉
Kyllä! Ja kesän kuumien päivien jälkeen on ihanaa juosta raikkaassa säässä. Ennen syksy oli mulle masentavaa aikaa, mutta sen jälkeen kun aloin juoksemaan, niin syksy on ollu parasta! 😀
Kiitos! Eipä sitä normaalisti oo tullu vietettyäkään näin paljon altaassa. 🙂