Aurinkoa treeneissä ja mielessä!
Tänään oli mahtava treenipäivä! Alkoi 1900m testiuinnilla märkäpuku päällä. En yhtään muistanut mihin oon edellisen kerran uinut. Muistelin välillä, että tavoite oli alle 32 minuuttia ja edellinen aika jotain 33 päälle. Tarkistin uinnin jälkeen, ja viime keväänä aika oli 34:20. Valmentajalle laitoin elokuun lopussa seuraavan vuoden tavoitteita, että 2016 pitää mennä alle 33min. Se tapahtui jo lokakuussa: 32:58. Ja tänään paukautin ihan uudet luvut kelloon!! Vähänkö siistiä!
Laitetaas taas ylös uinnin kehitys:
Joulukuussa 2011 tonni aikaan 21:40
Huhtikuussa 2012 tonni aikaan 19:35
Elokuussa 2012 tonni aikaan 19:40
Maaliskuussa 2013 tonni aikaan 17:12 märkäpuvulla hallissa
Joulukuussa 2013 tonni aikaan 20:15
Tammikuussa 2014 tonni aikaan 19:22
Huhtikuussa 2014 tonni aikaan 19:31
Joulukuussa 2014 tonni aikaan 19:44
Tammikuussa 2015 1900m aikaan 34:20 (tonnin väliaika 17:58) märkäpuvulla hallissa
Maaliskuussa 2015 3800m aikaan 1:05:00 märkäpuvulla hallissa valmentajan peesissä
Lokakuussa 2015 tonni aikaan 18:25
Lokakuussa 2015 1900m aikaan 32:58 (tonnin väliaika 17:33) märkäpuvulla hallissa
Helmikuussa 2016 1900m aikaan 31:16 (tonnin väliaika 16:37) märkäpuvulla hallissa
Jos jotain hyötyä oli mun sääriongelmasta loppukesästä/alkusyksystä, niin kyllä se uinnissa näkyy. Ja lisäksi näkyy se, että uin kaksi kertaa kuussa itseäni kovempien seurassa. Tää on kyllä hienoa! Vielä kun saisi tuon allasvauhdin avoveteen. 😉
Uinti oli päivän tärkein treeni testin takia. Sen jälkeen menin pitkästä pitkästä aikaa kuntonyrkkeilyyn. En oo tosiaan käyny pitkään aikaan, ja sisko mua haastoi nyrkkeilyyn kaveriksi ja lupautui puolestaan mulle huomiselle pitkikselle kaveriksi. Sovittu! 😉
Treenin vetäjä Jenni on mun tuttu, ja olin ihan varma, että oli suunnitellu laittavansa mut koville, kun treeniä oli suunnitellu ja tiesi jo perjantaina, että oon tulossa. Hiki virtas ihan älyttömästi, keskisyke 140 ja maksimisyke 178. Tosin ollaan kyllä siskon kanssa molemmat sellaisia, että kun tehdään, niin sitten tehdään kunnolla. 😉
Kyllä mä niin nyrkkeilijöille hattua nostan, hiton kova laji se on!
Sitten vielä pari tuntia hiihtoa, ja päivä oli pulkassa! Aurinkoa treeneissä ja hyvä mieli. Kyllä mä niin nautin tuosta itsensä rääkkäämisestä ja ihan perus peruskestävyysmenostakin. Ja mikä parasta, että tällä ikääkin tulee tuloksia ja on parhaimmassa kunnossa kuin ikinä. Juoksuvauhtikin alkaa vähän sieltä itsestään jotain merkkejä näyttää, joten mielenkiinnolla odotan, että millainen sää ja sitä myötä alusta on huomisessa juoksussa. 🙂
Mukavaa lauantai-illan jatkoa kaikille!
Hyviltä näyttää sun uintivauhdit. Mä uin viikko sitten elämäni ensimmäisen noin tonnin hitaasti ja rauhallisesti ja pieniä taukojakin pitäen ja aikaa meni 31 min. Olin hirmu tyytyväinen, koska se oli pisin matka ikinä ja ennen kaikkea siksi, että nyt toi olkapää alkaa taipua uintiin. Pari kertaa viikossa käyn uintitreeneissä, missä asentoa ja vetoja hiotaan, hiotaan ja hiotaan. Valmennus on hyvää ja se tulee tärkeään saumaan nyt.
Ihanaa, kun teillä on tuota lunta! Mä kun en ole täällä hiihtämään päässyt kuin 2 kertaa tänä talvena, niin alkaa jo ottaa päähän. Olis tuolla 40 km päässä ilmeisesti joku lumetettu latu, mutta en ole lähtenyt ajelemaan sinne. Voishan sitäkin lähteä testaamaan. Mulla vaan sotii ihan hirveesti pään sisällä, että mun pitäis ajaa kymmeniä kilsoja vaan sen takia, että pääsen hiihtämään hetkeksi.
Nyrkkeily on kivaa! Hienoa, kun ehdit kaiken keskellä lähteä tuollaisiin ihan erilaisiin juttuihin. Kaavasta poikkeaminen tuo virtaa ja iloa kummasti. Mun kaavasta poikkeaminen on ollut sairastelua torstaista lähtien, tää ei ole kyllä tuonut iloa yhtään. Mahatautikuume on syvältä. Saas nähdä kauanko vie ennen kuin treenitehot on takaisin ennallaan.
Mielettömän hienoa, että olkapää alkaa kestämään uintia! Otat nyt vaan rauhassa, ja oikein mukavia uintitreenejä! 🙂
Nyt tuli lunta taas, mutta esimerkiksi torstaina juoksin asfaltti alla. Oli muuten kivaa! Keskiviikkona ei ollu puhettakaan, että olis voinu hiihtää. Eilen latuja ei oltu ajettu ja luistelutyylillä olis ollut parempi, kun latua ei ollut kuin vaan se, mitä ihmiset olivat ite tehneet. Mutta kun sitä lunta vähän perjantaina tuli, niin hiihtämään oli mentävä. 😉 Viime yönä tuli lisää, joten eiköhän siellä kunnon ladut oo kohta taas. 🙂
Voi ei, pikaista paranemista sinne! Mä hain pojan perjantaina kesken koulupäivän, kun oli oksentanu. Mutta ei onneksi enää sen jälkeen oksentanu, mutta ei kyllä ruokakaan maistunu. Lauantaina sitten jo ruokakin maistui ja karkkipäivän herkut. 😀
Karkkipäivä pelastaa päivän kuin päivän! ? Täällä on kouluilla valtava mahatautiepidemia, mä jouduin sen uhriksi heti lasten jälkeen. Mulla tuntuu vaan ottavan kaikista tiukimmalle tää. Nestehukka on ihan jäätävä. Mutta jotain positiivistakin täällä päin, mies kertoi, että kävi tsekkaamassa ladut pyörälenkillään ja ainakin yksi latu-ura oli hyvässä kunnossa. Kunhan tästä tokenen, niin tiedän mitä teen!
Se on kyllä harmillista, että äidit usein nappaavat lapsilta taudit. 🙁 Jes, pikaista paranemista ja sitten ladulle! 🙂
Jos Ironmanilla kysellään tavoiteaikaa (kuten Kalmarissa 2014), niin sä alat pian olemaan alle 1:15 ryhmässä – mä menen suosiolla alle 1:30.
Kiitos tästä! 😉 Saas nähdä mihin se vauhti tässä kevään aikana menee. Viime keväänä tuli takapakkia yhtäkkiä, toivottavasti ei tänä vuonna! 🙂