Kolmen päivän Jussi
Kolme hyvää treenipäivää tuli Juhannuksen myötä kuvioihin. Mulle tuo alkoholi ei hirveesti maistu, ja toki yleensäkin perheen myötä isommat Juhannuskemut ovat jääneet taka-alalle. Aiemmin oltiin aina kaveriporukan kera mökillä, nykyään piipahdetaan omien vanhempien mökeillä. Itse asiassa oon melko nirso alkoholin kanssa, en tykkää viineistä, väkevistä enkä kaljasta. Keliakian myötä kaljaa ei ole voinut juodakaan (paitsi nykyään on gluteenittomia oluitakin). Siideri on oikeastaan ainut, mitä juon, mutta todella harvoin sitäkään. Turhia kaloreita vaan! 😀
Perjantaina 150km pyörää upeassa säässä kaiman kera. Oli käärmettä, uutta asfalttia, viisaita autoilijoita, Keskisen linnaa, peuraa, Remua, ajattelettomia autoilijoita..
151,4km, 5:03, 29,9km/h, keskisyke 139. Nousumetrit 435.
Lauantaina oli vuorossa 3,8km uintia, ja tuolla Orcan 3.8 puvullahan se on oikein sopiva määrä. Päivällä uidessani oli kovin tuuli, ja keskellä järveä ihan vaahtopäille asti veti aallot. Oli tosi raskas keli, vastarannalle sivuvastainen ja takaisin tullessa sivumyötäinen tuuli, jolloin oikealta puolelta hengittäessä nappasin muutaman kerran hyvin vettä sisään. Kolmesti kävin vastarannalla rauhallista pk1-vauhtia.
Mainittakoon, että mies kalasti samalla, kun vahti mun menoa mm. laivareitin yli. Ja nappas kuhan, ja vähän kyllä yökötti, kun mä uin siinä vieressä. 😀
Noin 3.6-3.8km, 1:21, keskisyke 117.
Tänään oli Seinäjoella Juhannuksen lämpöisin päivä, 25 astetta. Sain Eijan kaveriksi juoksulenkille, tarkoituksena oli juosta 21.1km aerobisella kynnyssykkeellä eli 159-164.
Kävin viikko sitten perjantaina hieroja-Marjolla, joka nyt on kahteen kertaan avannut lonkan aluetta tosissaan. Sattuu oikeasti hemmetisti, mutta viime viikonloppuna olikin ensimmäinen juoksulenkki 1,5 kuukauteen, kun juoksuun lähtiessä ei tarvinnut ontua. Hassu, mutta upea tunne! 🙂 Polven ympärillä on eniten kireyttä vielä havaittavissa, mutta töitä tehdään senkin eteen, että olis pian kokonaan oireeton. Pyöräily ennen juoksua sopivasti lihaksistoa lämmittää, mutta pelkkä juoksulenkki on ollut viime aikoina alkuun vaikea.
Mulle nuo hellelenkit on todella vaikeita, ja niin se oli taas tänään. Ensin alkuun vauhti normaalia, mutta loppulenkistä vauhti hiipuu tai oikeastaan sykkeet nousee kropan lämmetessä, niin on myös siksi tiputettava vauhtia. Toki täytyy kyllä sanoa, ettei tänään olisi ees päässy yhtään lujempaa.
Jos Eija ei olisi ollut mun kaverina, niin olisi henkinen puoli pettänyt ja kävelypätkiä olisi tullut. Nyt myötätuuleen meno oli hirveetä lämmön takia, vastatuuleen tuuli ees vähän viilensi, mutta oli muuten vaan vaikeaa. Täytyy myöntää, että mietin tänään Klagenfurtissa samoissa asteissa kisanneita ja omaa Köpiksen ironmania, että mihin sitä taas on oikein menossa. 😉 No juostua tuli:
21.1km, 2:02:58, 5:49min/km, keskisyke 162.
Tytär kysyi kotiin tullessa, että oliko kuuma ja saako heittää mun päälle sangollisen vettä. 😀 Lupasin, ja tässä todiste:
Tempoilua Kiikussa
Jouduin työreissun vuoksi skippaamaan eilisen SuperSprintin ja tänään korvasin sen Kiikun 10km tempolla ja päälle 3km juoksua vk-sykkeillä.
Tsekkasin ennen Nurmon kirkolle menemistä ennätykseni Kiikun temposta ja se on 17:08 kesältä 2014. Viime vuonna taisin olla kerran sadekelissä ja ajaa 17:23. Toistakymmentä kuskia paikalla ja me Wasa Triathlonin Niinan kanssa ainoat naiset. Niina on muuttanut Etelä-Pohjanmaalle ja sovittiinkin perjantaille 4-5 tunnin pyörätreffit. 🙂
10 kilsaa täysillä välillä vastaista ja välillä sivuttaista tuulta, jotenkin tuuli pyöri hassusti, ettei myötäistä ollut ollenkaan. Sivutuuli ehkä loppujen lopuksi kuitenkin.
Aikaa meni 16:31 eli paransin ennätystäni 37 sekunttia, mikä on tosi paljon tuolla lyhyellä matkalla. Keskinopeus oli 36,3km/h ja keskisyke 177.
Mikä on todennäköisyys, että porukan ainoat naiset ajavat täsmälleen samat ajat?! 😀 No niin me Niinan kanssa tehtiin, sekunnilleen. Tasaista seuraa siis tiedossa perjantain pyörälenkille! 🙂
Päälle tosiaan vielä lämpöisessä 22 asteessa 3km vk-sykkeillä juoksua. Huh, oli lämmin!