Hae
Ninnin energianurkkaus

Jyrällä lajivoimaa

Valmentaja soitti viikolla, että sunnuntaina olisi tarjolla sellainen yhteistreeni, joka olisi mulle paikallaan. Porukka pieneni pakkasen ja flunssan myötä neljään henkeen, ja neljästä hengestäkin kaksi jäi lopulta pyöriensä kanssa matkan varrelle.

Lähdin puoli kasin aikaan aamulla ajelemaan. Olin miettinyt vaatetusta moneen otteeseen, olihan tämän talven ensimmäinen pakkaslenkki tiedossa. Luvattu pakkasta 5-7 astetta ja 5m/s tuulta, joten Forecan mukaan tuntuu kuin -12 astetta. Silti matkalla pelkäsin, että mulla on liian vähän vaatetta, kun auton mittari näytti jatkuvasti 11-13 pakkasastetta. Onneksi lopulta Ikaalisen jälkeen alkoi asteet nousemaan, ja perillä Nokialla oli -7 astetta.

Suunnattiin lenkki Siuroon, Jyrävuoren maastoihin, Ellivuoreen ja jostain Kärppälä-Sarkolan kautta Nokialle takaisin. 80km ja 1100 nousumetriä. Voin sanoa, että tuntuu Lakeuden reisissä. Mulla on porukassa monta lempinimeä, joista yksi on Lakeus ja yksi Xena. 😀

Jyrällä pitkää ylämäkeä ja pitkää alamäkeä. Ärsyttäviä ylämäkiä, mutta myös ärsyttäviä alamäkiä, koska niissä tuli kylmä! 😀 Käytiin Ellivuorella Vuorisportin tiloissa kahvilla/teellä lämmittelemässä, ja sen jälkeen pysyi taas varpaat hetken lämpöisinä. Kärppäläntie oli nimittäin todellakin mielenkiintoinen, täyttä ylös-alas-ylös-alas -meninkiä. Alamäet ei ollut niin pitkiä, että olisi tullu kylmä ja seuraava ylämäki oli heti edessä.

Miehet jäivät matkan varrelle vaihteiden jäädyttyä ja renkaan puhjettua, ja naiset jatkoi matkaa. Yksi kuvakin lenkiltä tuli otettua rengasrikon kohdassa. Muuten oli niin vilu, ettei pysähdelty ylimääräisiä.

Loppumatka olikin sitten kylmää kyytiä. Vastatuulessa pienessä lumisateessa. Ei mihinkään. Vauhti onnetonta, silti syke pk2. Parikymmentä kilsaa vaan yritti väsyneillä ja kankeilla reisillä pyörittää eteenpäin, ja tuli se auton parkkipaikka lopulta vastaan. Teki kyllä hyvää jaloille tämä lenkki! Kunnolla lajivoimaa. 🙂

Viisi talvea oon haaveillut talvipyöräilykengistä. Ei auta sanomalehdet pohjallisten alla tai foliot sukkien päällä varpaiden ympärillä. Kesäkengät neopreenisuojilla ei riitä pakkasilla, varpaisiin tulee kylmä. Kun on tarpeeksi kylmä, niin oon vaan heittänyt tavalliset pakkaskengät lenkille. Sehän tarkoittaa sitä, että kunnon pyöritystä ei saa aikaseksi. Ainoastaan painamista, ei nostamista. Mä pyöräilen talvella paljon ulkona, koska se on miellyttävämpää kuin sisäpyöräilyt. Maisemat vaihtuu, aika menee nopeammin ja kavereita saa seuraksi. Luntakaan ei nykytalvina oo montaa kuukautta, joten hiihtokausi jää lyhyeksi. Niinpä tänä talvena sen teen, haen mukavuutta, käytännöllisyyttä ja parempia treenejä talvipyöräilykengistä. 🙂 Nykyiset maastokengät ovat jo kestäneet viisi vuotta, joten kuinka monta vuotta oliskaan käyttöikä talvikengillä… Joten aika pöllö on pitäny olla, kun ei oo saanut aikaiseksi ostettua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *