Itteni analysointia
Mainitsin ennemmin, että kannattaa ehdottomasti mittailla ortostaattista ja aamusykettä, kun kaikki on hyvin ja normaalisti. Mulla ei ole tällaista vertailudataa ole. Vain yksi päivä, kun olen testaillut uutta Polar V800 mittariani syksyllä 2014. Polarissa on siis ortostaattinen testi: 3min makuulla, sitten ylös seisomaan kolmeksi minuutiksi. Siitä kello ilmoittaa leposykkeen, huippusykkeen ja sykkeen seisten. Mutta näiden lisäksi myös RMSSD-arvot, joka tarkoittaa siis sykevälivaihtelua ja kertoo autonomisen hermoston palautumisesta.
Vertailudatapäivänäni syksyllä 2014 kertoo Polar Flow:ssa, että olen tehnyt kahden tunnin maastopyörälenkin ja puolisen tuntia sen jälkeen olen tämän testin tehnyt. Data alla. Tärkeintä mulle on ollut huomata nykyisiä arvojani vertaillessa, että syke seisten todellakin on ollut lähellä leposykettä, vaikka treeni alla onkin.
Pahimmillaan kuun alussa mittaillessani leposyke oli 75-80, ja syke seisten oli jopa 120. Oikein tykyttäessä 130. RMSSD lukemat hyvin pieniä. Tiedän, että leposykkeen pitäisi olla alle 60, koska parhaimmillani oon saanut 61 ja siinä on jo tuntunut olo normaalilta, kun sykkeet ovat menneet välillä alle 60.
Seuraan leposykkeen tippumista. Alkuun se oli 75-80, ja kun sain parempia öitä alle eli oikeasti jo kunnon pätkiä unta, enkä herännyt jatkuvasti, niin se on tippunut 61-68. Huippusyke ja syke seisten on tullut myös alas, mutta silti ylösnousun jälkeen syke jää edelleen normaalia ylemmäs. Ja siis huomaan sen ihan itse, että kuinka syke lyö ja mikä on normaalifiilis, kun makaan tai seison.
Kun sykkeen käytös on normaali, niin sitten voi miettiä vk-treenejä. Siihen asti mittailen iltaisin ja aamuisin, koska samalla näen, että oliko yö palauttava vai päivä vai miten. 🙂
Kaitsun kanssa oon jutellut, kun hän käyttää Emfit QS -mittaria, että alle 20 RMSSD arvot ovat huonoja. 30-40 on normaalia treenien lomassa ja 60 kertoo jo palautumisesta. Mä en ole saanut vielä yhtäkään RMSSD-arvoa seisten yli kahteenkymppiin aamulla, siinä selkeästi huomaa kuin sykkeet on korkealla ja sykevälivaihtelu kertoo siitä myös. Iltaisin RMSSD seisten on yleensä yli 20, mutta aamuisin ei.
Menin eilen nukkumaan kahdentoista aikaan, nukuin kyllä 9,5 tuntia, mutta koska en nukkunut kotona, niin heräilin useasti. Lepo-RMSSD nousi yön aikana 40 –> 41. Eli käytännössä yö ei palauttanut ollenkaan.
Nämä ovat hyvin mielenkiintoisia, ja seuraan näitä nyt tarkkaan. Kaksi viikkoa rautakuuria takana, ja niin odotan, että nuo sykkeet neutralisoituu, eikä tarvisi tuntea kuinka sydän lyö. Se saa lyödä huomaamattakin. 😉 Nuo RMSSD arvothan eivät kerro lihaksiston palautumisesta, se pitää myös muistaa.
Fiilikset ylös ja alas
Pääkipu on pysynyt poissa nyt viikon, ja se on tehnyt arkipäivistä paljon mielyttävämpiä. Oon nukkunut pitkään arkena 8,5 tunnin yöunia, ja työpäivän aikana ei ole nyt päiväunia tarvinnut ottaa, mutta huomaan kyllä illasta olevani todella väsynyt.
Koko ajan opin lisää. Kilpirauhasen vajaatoiminta mulla on siis ollut 16 vuotta, ja kilpirauhanen ei toimi normaalisti, kun rautavarastot (se S-Ferrit arvo) on alhaalla. Kilpirauhasen tuottaman T4V hormonin muunto T3V:ksi ei toimi ilman hyviä rautavarastoja. Ei siis ihme, että kilppariarvotkaan ei ollut hyvät. Ensin täytyy saada varastorauta kuntoon ennen kuin voi/kannattaa tehdä muutoksia kilpparilääkitykseen. Tiistaina mulla on lääkäri, jolloin kuulen onko sydän täysin priima. Varmasti on, mutta tottahan haluan siihen varmuuden, koska ikinä mitään tuntemuksia ei rintakehässä tätä ennen ole ollut.
Tiistaina juoksin 10 kilsaa vauhdilla 6:11min/km ja keskisykkeellä 153, joten alkoi olla jo syke kohdillaan. Keskiviikkona pidin lepopäivän, ja aattelin lähteä Ylöjärvelle torstaina. En ole käynyt 1,5 kuukauteen tiimin yhteistreeneissä, ja odotin treenejä. Jostain syystä sykkeet olivat taas ihan kummalliset! Muilla oli vitosen testijuoksu, mutta mä en sitä tietenkään testinä ottanut. 6km 6:38min/km vauhtia ja keskisyke 161. Vauhti siis oikeasti puoli minuuttia hitaampaa kuin pari päivää ennemmin ja syke 8 pykälää korkeampi. Olin kyllä juoksun jälkeen niin pettynyt, mä kuvittelin, että sykkeet rasituksessa olisivat jo paremmalla mallilla.
Mietin pitkään, että menenkö uimaan ollenkaan. Puoli tuntia istuin kahviossa ja seurasin sykkeitä. Lopulta päätin altaaseen pulahtaa ja tarvittaessa lopetan treenin kesken. Normaalisti uin kolmosradalla nopeampien uimareiden peesissä, mutta nyt menin suosista kakkosradalle peesiin. Rauhallista uintia, mutta silti syke oli korkealla. Sama juoksussa ollut olo jatkui uidessakin.
Tänään oonkin sitten ollut tosi väsynyt, kun unet jäi lyhyiksi, vain vajaa seitsemään tuntiin. Onneksi kohta pääsee nukkumaan. 😉 Huomenna käyn juoksemassa ja katotaan miltä sykkeet sitten näyttää.
Vaikka en ollu tiimin yhteistreeneihin päässyt 1,5 kuukauteen, niin onneksi Sonja on mua vahtinut, ohjannut ja rääkännyt altaan reunalla täällä kotikonnuillakin. Käyn pari kertaa kuussa Sonjan kanssa uimassa, ja normaalisti pari kertaa kuussa Ylöjärvellä tiimitreeneissä. Näin jo parin vuoden ajan. Uinti on niin tekniikkalaji, että mä kyllä tarvin jonkun osaavan ihmisen mua muistuttelemaan. 😀
Huomenna on Tampereella Fitfashioin porukkaa koolla. Ei montaa, mutta kuitenkin. En oo ollu aikoihin missään, vain kotona. Siinä mielessä kiva lähteä. Toki yöunet menee nyt monen asian edelle, joten ajoissa aion nukkumaan mennä.