Hae
Ninnin energianurkkaus

Urheilulääkäriä ja uintia

Kävin urheilulääkärin vastaanotolla Tampereella, kun iski niin epätoivoinen olo. Viime viikolla oli menkat, ja kolmantena vuotopäivänä alkoi jälleen pääkipu. Pääkipua kesti viisi päivää, tänään on ensimmäinen kivuton päivä. Viisi viikkoa oon tankannut rautaa ja aattelin, että siinä meni kaikki rauta mäkeen.

Urheilulääkäriltä sain vahvistuksen omille ajatuksille, sain parit labralähetteet, ja suosituksen käydä ravitsemusterapeutilla ja urheilupsykologilla. Ravitsemusterapeutilla siksi, että saisi varmistettua, että saan nyt tarpeeksi kaikkea raudasta vitamiineihin. Urheilupsykologilla puolestaan juttelemassa, kun ahdistaa treenaamattomuus ja kesän tulevat kisat. Katsotaan mitä teen. Tähän asti Kaitsu valmentajana on toiminut hyvänä psykologina mulle. 😉 Henkisesti olisin kyllä melkoisessa kuopassa ilman Kaitsua. Oikeasti jatkuva pääkipu on mm. sellainen, että ei kukaan sitä ymmärrä, joka ei ole kokenut sellaista. Väsymys ja vähäiset treenit, vähempikin vetää mielen matalaksi. Sellainen fiilis, millainen olo.

Lääkäri myös totesi, että jatkossa kannattaisi aina menkkojen aikana ottaa viikon rautakuuri. Ja nyt unta niin paljon kuin kroppa sitä vaatii. Toki nyt syödään muutama kuukausi rautaa ja tsekataan missä mennään. PK-vauhtista treeniä tehdään niin kauan, kunnes kroppa kestää vauhtikestävyyssykkeitä. Ennen Lanzarotea suositteli myös mattotestiä maskin kera, että näkisi myös aineenvaihdunnan tuloksia. Kroppa on aika jumissa senkin suhteen tällä hetkellä.

Torstaiaamuna käyn labrassa, katsotaan, että mitkä rautavarastoarvot ovat ja mitä mm. folaatti on. Viikonloppuna kutsuu Ylläs ja viikon loma! Ihanaa, tulee todella tarpeeseen! 🙂

Kaitsu on mua ohjeistanut nauttimaan jokaisesta onnistuneesta treenistä! Ja sitä nyt todellakin teen. Ja Ylläkselle on ohjeena, että mittaria ei tuijotella, vaan pitää nauttia alivauhtisista treeneistä! 🙂

Eilen kävin pari tuntia ajelemassa pyörällä, vaikka sain puhua itseni ympäri lenkille lähtöön. Päätä jomotti, mutta aattelin tarvivani happea ja siksi lopulta lähdin. Teki niin hyvää!

Tänään olin Sonjan kanssa altaassa. Edellisen kerran oltiin yhdessä kaksi viikkoa sitten, ja koska ollaan paljon hiottu tekniikkaa, niin silloin viimeksi loksahti ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen kohdilleen vasemman käden veto. Se ei ole koskaan tuntunut samalta kuin oikea, vaan on aina ollut heikompi! Se oli mieletöntä! No tänään alkuverran jälkeen Sonja kysyi, että koska oot ollu viimeksi uimassa?! Sanoin, että melkein kaksi viikkoa sitten (flunssa) ja Sonja totesi, että no sen kyllä huomaa. Niinpä vedettiin samanlainen treeni kuin edellisellä kerralla, ja täytyy sanoa, että olihan eroa alku- ja loppuverralla! Altaasta nousi aurinkoinen nainen! 🙂 En ikinä olisi uskonut, että vasen käsiveto voisi tuntua yhtä vahvalta kuin oikea. Melkein harmittaa, että Ylläksen reissulla tulee viikon tauko uintiin, mutta käydään kyllä mahdollisimman pian reissun jälkeen uudestaan, että opit ei vaan unohdu!

4 kommenttia

  1. Laura Sokka kirjoitti:

    Kylläpäs sua nyt koettelee. Ymmärrän hyvin tuon ahdistuksen ja pääkivunkin, koska en vain oikein osaa nauttia tästä omasta tilastani kaikkine kipuineen. Päähän ei ole onneksi viimeaikoina sattunut, mutta varmaan kaikkialle muualle kyllä. Jatkuvasti. Se on kyllä kumma miten pienikin liike piristää ihmeesti ja löysää vannetta pään ympäriltä. Uskon, että pääset vielä balanssiin 🙂

    • Ninni kirjoitti:

      Jossain kohtaa täällä päästään, ja sä pääset parinkymmenen viikon päästä! 🙂 Tsemppiä Laura!

  2. Tuuli kirjoitti:

    Hyvä juttu tuo urheilupsykologi. Hienoa että lääkäri on ehdottanut sellaista!
    Aurinkoista ja rentoa lomaa?

    • Ninni kirjoitti:

      Kiitos Tuuli! 🙂 Joo, en olisi kyllä ite tajunnutkaan tuollaista vaihtoehtoa. Jotenkin kuvittelen ne olevan oikeita urheilijoita varten. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *