Aqua Plus Supersprintti cup 6/6 PB
Eilen oli viimeinen Aqua Plussan supersprintticupin osakilpailu. Mutta palataan ensin alkuviikkoon. Tiistaina kävin pyörätestissä JPH Fysion tiloissa Häijäässä, missä Kaitsu teki mulle testin tai oikeastaan kontrollin. Suunnitelmissa oli yhdistelmätesti, joka lopulta vaihtui pyörätestiin ja sitäkään ei vedetty loppuun asti. Tarkoitus oli tsekata millä tehoilla Hampurissa voi pyörän ajaa. Huomasin jo alkutehoissa, että jaloissa todellakin tuntuu rasitus. Alussa laktaatit olivat vähän kohollaan, mutta kyllä ne sieltä sitten tarpeeksi alas tulivat. Lenkeillä oon huomannut, että sykkeet ovat tippuneet. Onneksi treenit on tehty tehojen mukaan, koska muuten olisi voitu vetää aivan liian lujaa.
Jännä oli nähdä, että kaksi vuotta sitten kesällä ennen Frankfurtin ironmania tehty testi oli laktaattien ja tehojen myötä hyvin samanlainen kuin nytkin, sykkeet erosivat huomattavasti. Mutta kolmen minuutin kuormat on kuitenkin eri asia kuin 180km matka. Kestävyyttä on tullut tietenkin huomattavasti lisää. Marraskuun ja maaliskuun testeihin oli eroja wateissa, sykkeissä ja laktaateissa, ja selkeästi nyt parempi kunto.
Keskiviikkona kävin hierojalla, ja Marjo joutui avaamaan kovalla kädellä jalkoja. Oli muuten kuonaa.
Torstaina olo oli turvonnut, väsynyt ja ärtynyt, ja jopa kävi mielessä, etten supersprinttiin lähde. No lähdin kuitenkin, koska kotona en samanlaista treeniä saa tehtyä. Onneksi lähdin! Matkat ovat niin lyhyet, että jos uinnissa tulee heti takkiin, niin ennätyksiä on turha odottaa. Uinti siis 450m, pyörä 10.2km ja juoksu 3km. Mäkiä riittää.
7:29 rantauduin uinnista. Siihen täytyi olla tyytyväinen, kun ennen starttia sanoin, että alle 7:30 on saatava. Pyörä oli tosi vauhdikas, vaikka watit olivat hyvin samaa luokkaa, mitä aikasemminkin. Eilen 201, kun ennätyswatit tuolla reitillä on 202 ja edelliskerralla 199. Mutta tuuli taisi olla todella suotuisa, koska vauhtia riitti!
Sain myös pitkästä aikaa Maijun kiinni, ja ehdin T2:seen eli juoksuvaihtoon vähän ennemmin. Pikainen vaihto ja juoksemaan. Kaitsu ohjeisti, että kovaa pitää mennä ja kauden ennätystä pitää hakea. Niinpä yritin juosta Maijua karkuun niin pitkälle kuin mahdollista, ja sykekin nousi yhden mäen päällä niin korkeaksi, että kyökkäsin. Jes, kerrankin voin sanoa, että vo2maxilla mennään! 😀 Maksimisyke näytti olleen 189, keskisyke 184.
Maiju meni juoksussa odotetusti ohi, mutta loistavaan aikaan tulin maaliin: 41:25. Ensimmäinen 42 minuutin alitus, ja ihan kunnolla tämän kesän ennätysaikaan! Vielä loppuverra pyörällä porukalla ja kotiin. En olisi ihan heti uskonut, että tuohon aikaan eilen olisi mennyt. 🙂 Niin, ja kuusi osakilpailua ja kuusi naisten sarjan voittoa. Maiju kisasi nuorissa tämän vuoden, ja Johanna ei yhteenkään supersprinttiin osallistunut. Ensi vuonna varmasti uusi cup ja uudet sijoitukset. 🙂
Väsymystä on vähän aiheuttanut toisen koiran selässä oleva haava. Ei muuten, mutta koirat on täytynyt erottaa, ettei Nano nuole Millin haavaa. Ja kun minä herkkäuninen en nuku kunnolla, kun koira läähättää ja/tai tepastelee lähellä. Nyt on pakko vaan suojata haava ja laittaa molemmat koirat yöksi portin taakse, ja laittaa omat yöunet ykkösprioriteetille. Kisaan ei kuitenkaan ole enää kuin viikko. 🙂