Hae
Ninnin energianurkkaus

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Ylimenokautta vietellään, eikä oikein mitään ihmeellisiä treenikuulumisia oo kertoa. 🙂 Vuokatissa meni viime viikonloppu. Isä täyttää pian 60 vuotta, ja yllätettiin hänet äitin ja kolmen siskoni perheen kera onnistuneesti! Oli mukava viikonloppu, ja tietty hienoissa maisemissa tuli myös treenattuakin. Uudet Salomonin maastojuoksukengät pääsivät testiin! 🙂

Mua on jo pitempään häirinnyt yksi asia: suhtautuminen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kaikki kivut, oireet ja kummallisuudet laitetaan kilpirauhasen piikkiin, ja sitten neuvotaan kuinka kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan olisi hyvä liikkua näin ja näin paljon (vähän). Täh?!

Mulla on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta 17 vuotta. Todettiin vuonna 2000 yhtäaikaa keliakian kanssa. Varsinkin raskaudet ja niiden jälkeiset ajat ovat vaatineet veronsa, ja arvot ovat heitelleet, ja lääkitystä on pitänyt hakea. En todellakaan ole unohtanut kuinka saamaton ja väsynyt sitä on, kun TSH-arvo on ollut korkeampi kuin itselle on paras. Tai kuinka tukka lähtee isoina tukkoina jne. Ensimmäisenä, kun oon väsynyt, enkä jaksa jotain tehdä, niin tulee heti mieleen, että mitähän arvot ovat. Nehän mittautin ekana viime vuonnakin joulukuussa, kun väsähdin.

Mutta jos mulla on lihakset tai vaikka varvas kipeänä, niin en koskaan mieti johtuuko se kilpparista. Etsin syytä aina muualta. Siksi yllätyn joka kerta, kun luen kysymyksiä, että voiko joku johtua vajaatoiminnasta.

Silloin kun arvot ovat huonot, niin treenataan sen mukaan mitä jaksaa. Ja kun arvot ovat normaalit, niin treenataan niin paljon kuin pystyy ja ohjelmassa on. Oon jopa miettinyt, että oonkohan mä liian toisessa ääripäässä, että voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava näin treenata? Kuulin kommentin, että yhdellä naisella oli viimeinen maraton, kun nyt oli sairastunut. Ei sen tarvi olla viimeinen, kun vointi kohenee, niin treenejä voi jatkaa samaan malliin. Ja kun olo on huonompi, niin silloin treenataan vähemmän, mutta kyllä silloinkin voi liikkua sen mukaan, mitä jaksaa. Eikö? Oonko mä nyt ihan väärässä? Hyvin mä oon ainakin pystynyt treenaamaan. Toki vaatii vielä enemmän oman kropan kuuntelemista kuin täysin terveellä ihmisellä.

Toisaalta oon oppinut parin viime vuoden aikana, että esimerkiksi huono lämmönsietokyky voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Siinä voi olla järkevä selitys sille, miksi yli 20 asteen lämmöt ei oo mun juttu tai miksi en viihdy saunassa. Nuorena mulle tuli aina migreeni seuraavana aamuna, kun olin edellisenä päivänä ollut saunassa. Sauna jäi vuosiksi, mutta nykyään en vaan istu siellä pitkään. Saunassa viihtymättömyyden oon siis laittanut migreenin piikkiin, mutta voihan se olla kilpirauhasen syytäkin. 😀 Tai jos jostain treenistä palautumiseen menee pitempään kuin muilla, niin ehkä se ei ole huono kunto tai ominaisuus, vaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja hidastuneesta aineenvaihdunnasta johtuvaa. Käytännössä sillä edelleenkään ei ole väliä, kun vaan kuuntelee omaa kroppaansa!