Hae
Ninnin energianurkkaus

Treeniseuraa enemmänkin

Meidän perheessä ei riittänyt yksi kuumetauti, vaan tuli toinenkin flunssatauti. Oon herännyt yöllä kurkkukipuun ja välillä yskimään, ja yrittänyt pyörtää tautia. Aika hyvin mä siinä oon onnistunut, mutta oon tehnyt pelkkää peekoota nyt 1,5 viikkoa. Toisaalta tämä 1,5 viikkoinen on pisin pätkä, mitä oon nyt pystynyt täysin ohjelmaa tekemään. Ehkä ne treenit nyt todenteolla alkaa oikeasti pyörimään. Sitä oon odottanut! 🙂

Viikon sisällä oon käynyt kahdesti Eijan kanssa juoksemassa metsässä pari tuntia. Syksyllä ostetuilla ensimmäisillä maastojuoksukengillä kun pari tuntia juoksee metsässä oudoksesta, niin voin kertoa, että nilkkojen ja jalkapöydän ympärillä kaikki lihakset ja jänteet ovat itseensä ottaneet. 😀 Eija suunnistajana pomppii kevyesti menemään, ja mä yritän pysyä perässä. Kuinka ihanaa on ollutkaan juosta metsässä ilman mitään stressiä vauhdeista. Kunhan välillä tsekkaa, että sykkeet ovat tarpeeksi alhaalla ja paljonko aikaa on kulunut. Viime sunnuntaina eka, ja tänään aamulla toka kerta.

Käväisin junalla Pirkanmaalla treeneissä torstaina. Edellisestä kerrasta olikin jo kaksi kuukautta. Torstaina oli sen verran huono keli, että otin suosista junan. Halusin kuitenkin päästä pitkästä aikaa yhteistreeneihin. Kyllähän se näkyi, etten ole päässyt treenaamaan ja kuinka uinti ei ole kauheasti kiinnostanut. Jäin todellakin porukan vauhdista ja ihan sillä mun vahvuudella eli lättärit käsissä ja pullari jalkojen välissä. Kädet oli ihan tyhjät treenin jälkeen, ja kyllä mulle kuittailtiinkin, että onneksi tulin junalla. 😀 Kun treenaa, niin kehittyy ja kun laiskottelee, niin hidastuu.

Uinti on ollut tosi hankalaa syystä, että Seinäjoen uimahalli on aina täynnä. 25m allas, jossa on 8 kapeaa rataa. 7 ja 8 rata yhdistetty, ja siinä ei ole kuntouintia. 1 rata vesijuoksijoille, 4 ja 5 radat kilpauimareille. Näin jää 2, 3 ja 6 radat uimareille. Niissä on aina 4-5 uimaria per rata. Kun niissä on erivauhtista porukkaa, niin omasta treenistä ei tahdo tulla mitään. Radalla ei mahdu ohittamaan, jos joku tulee vastaan. Kaikki eivät päästä päädyssä ohi nopeampia. Jos yrität tehdä jotain sarjaa, niin yrität ohittaa hitaampia ja pysähdyt päätyyn päästämään nopeamman ohi. Ei siitä vaan tahdo tulla mitään. Oon jopa miettinyt, että pitäisikö ruveta käymään ruokkiksella uimassa. Jotenkin treenit on saatava tehtyä, mutta miten? Ainut on mennä päivällä uimaan.

Lisäksi meillä oli tällä viikolla toinen Heidin pitämä uintitreeni. Tekniikkaa ja race pace -vauhtinen lopputreeni. Kaksi kertaa tällä viikolla joku on seisonut altaan reunalla ja sanonut mitä tehdään, ja altaassa on ollut seuraa. Voi kun näitä olisi jokainen uintitreeni! Voisi sanoa, että helppoa, kun voi vaan tehdä mitä käsketään. 😀

Siskokin oli maanantaina mun kanssa salilla. On siis viikon aikana saanut viitenä päivänä treeniseuraa! Niin hienoa!

Tällaista! Ihanaa päästä taas treenaamaan kunnolla.

Suunnitelmia kaudelle

Juuri kun sain treenit kunnolla alkuun, niin sain itsekin perheessä jyllänneen viruksen ja olin pari päivää kunnon kuumeessa. Lepäsin hyvin, mutta silti tänään juostessa sykkeet olivat huomattavasti koholla. Juoksinkin vain kympin lenkin pitkiksen sijaan, mutta enköhän huomenna pääse ohjelman pariin. Sopivasti lepoviikko, niin ei tuu heti vk-treenejä.

Tämä kausi tuo pariin edelliseen kauteen verrattuna vähän muutoksia. Koska pääsen suht harvoin Aqua Plussan IM-tiimin kera treenaamaan, niin tarvin tai haluan kotona treeniapua. Haluaisin yhteistreeneihin useammin, mutta se ei ole välttämättä mahdollista. Kaitsu-valmentajan kanssa mietittiin, että torstai on siinä mielessä paras päivä, koska treeneistä olen kotona vasta klo 23 jälkeen ja se kuluttaa, mutta perjantai on sitten lepopäivä.

Uimari Sonja muutti paikkakunnalta sen verran kauas, ettei voida käydä yhdessä uimassa. Siskosta, jonka kanssa ollaan tehty yhdessä juoksulenkkejä, ei ole mulle tulevana kautena juoksukaveriksi. Nämä oli yllättävän isoja asioita, koska on rikkaus ja kehityksen kannalta iso juttu, että joku esimerkiksi juoksee mun edellä kovissa vedoissa tai pitää yllä hyvää vauhtia pitkiksillä. Kuitenkin treenit tehdään mun vauhdilla, koska liian kova vauhti kostautuu.

Nyt olen saanut sovittua 10 uintikertaa Positiivisen Pulahduksen Heidin kanssa. Meitä on neljän hengen samantasoinen ryhmä, ja yksi kerta on jo takana. Viisi kertaa uidaan tänä vuonna ja viisi kertaa alkuvuodesta. Odotan innolla! Ekalla kerralla oli mielenkiintoinen mentaalipuolen treeni, ja lopussa 15min vetoja, joka oli vähän hankalaa rauhallisen syksyn jälkeen. Onneksi en ollut ainut! 😀 Sama tilanne muillekin ironmaneille. 😀

Juoksukaveriksi lupautui suunnistaja Eija. Eijan kanssa ollaan tehty muutamia pitkiksiä ennemmin. Eija on mua kovempi juoksija, joten Eija pääsee mua raahaamaan mukanaan. Onneksi Eija tietää mihin ryhtyy, nimittäin pitkät yhteislenkit ei oo ollut mitään helppoja. On vaivannut polvi, on vaivannut huono kunto ja väsyneet lihakset jne. 😀 Taidan muistaa yhden yhteisen 21km onnistuneen juoksulenkin. Mutta viime kesän yhteinen 27km pitkis oli myös juuri sitä tärkeää ironman-treeniä väsyneillä lihaksilla, mentaalipuolta. Nyt kun käydään jatkossa kerran viikossa, niin siinä tulee näkymään sekä hyvät että huonot päivät. Niin päässä kuin lihaksissa. Ja Sanna on muuten lupautunut huoltajaksi Lakis-pitkiksille.

Lisäksi yritän käydä IM-tiimin kanssa yhteistreeneissä talven aikana kaksi kertaa kuukaudessa, kuten viime vuonnakin. Tämän viikon torstaina oli tarkoitus mennä, mutta sairastelujen vuoksi en voinut lähteä. Ensi viikon torstaina mies on työreissussa. Mutta to 23.11. viimeistään seuraavan kerran.

Ensi vuodelle oon miettinyt kisakalenteria. Tärkein kisa on päättämättä. Eli ironman. Mulla on kolme ironmania nyt listalla: Tallinna, Kalmar ja Barcelona. Kaikki Ironman-organisaation kisoja, kun sopivaa Challengen täysmatkaa ei ens kesälle löytynyt. Tyttöjen rippijuhlat 7.7. sanelee kesän pitkälle. En halua kisaa ennen tai jälkeen rippijuhlien, enkä halua rippijuhlien olevan tärkeiden viimeistelytreeniviikonloppujen aikana.

Noissa jokaisessa ironmanissa on hyvät ja huonot puolensa, ja tällä hetkellä Kalmar on vahvimpana. Sinne tosin en tiedä kovimpaan monen lähtevän, kun taas Tallinnaan ja Barcelonaan lähtee tosi moni. Päätös pitäisi saada aikaiseksi hyvin pian. Nyt ollaan jo marraskuun puolessa välissä. Yksi vaihtoehto on toki käydä vain 2-3 puolimatkan kisaa. Ironman Lahti 70.3 -kisaan oon jo ilmoittautunut, mutta Finntriathlon Joroinen (SM-puolimatka) tulee melko varmasti olemaan kalenterissa. Challenge Turku on harmittavasti elokuussa, jolloin mieluiten ironmanin tekisin.

Hyvän ja onnistuneen kauden eteen on on siis tehty hyviä suunnitelmia. Nyt tarvii vain treenata ja päättää se itse pääkisa! Treenihuonekin on siivottu ylimääräisenä varastona olemisesta, ja odottaa nyt treenaajaa! 🙂