Hae
Ninnin energianurkkaus

Lepoviikosta tulikin raskas

Onneksi nyt on ollut lepoviikko. Nimittäin vanhempi koiramme Milli jouduttiin lopettamaan tiistaina. Millin vointi on pitkään stressannut mua. Millillä oli siis selässä spondyloosi eli nikamat luutuvat yhteen, ja se aiheutti kipua. Nyt kun valvoin maanantain ja tiistain välisenä yönä Millin vinkuessa, niin päätin silloin yöllä, että nyt on aika. Silti lopullinen päätös ja soitto eläinlääkärille oli vaikeaa. Kun toisella pää menisi, mutta kroppa ei, niin se tekee päätöksestä vielä vaikeamman. Eläinlääkärilläkin vielä mietin, että teenkö mä varmasti oikein. Illalla pieneläintuhkaamosta kotiin ajellessa ensimmäistä kertaa oli levollisempi olo ja tiesin ratkaisun olleen oikea.

Nuorempi koiramme Nano on Milliä 1v 3kk nuorempi ja hän on siis elänyt aina Millin kanssa. Nyt yritämme keksiä paljon ohjelmaa Nanolle, ettei se masentuisi ja tuntisi oloansa niin yksinäiseksi. Käy niin sääliksi sitä. Nanokaan ei täysin terve enää ole, mutta elinvuosia voi silti olla edessä vielä muutamakin.

Olen tunnesyöjä, mutta siitä huolimatta oon saanut pidettyä uutta ruokavaliota koko viikon. Heti alkuun täytyy sanoa, että ihanaa noudattaa mulle tehtyä ohjelmaa. Ja niin vaan oon unohtanut noiden hyvien rasvojen käytön, se on suurin asia, mikä on nyt korostunut. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kesään mennessä! 🙂 Ensimmäiseen puolimatkaan on enää kyllä vain vajaa 3kk, mutta onneksi Ironman 70.3 Lahti on mulle treenikisa. Sitä tärkeämpi on Finntriathlon Joroinen heinäkuussa ja pääkisa vasta lokakuussa Barcelonassa! Eli Lahden puolimatkan ja Barcelonan täysmatkan välillä on siis reilu kolme kuukautta, ja vasta lokakuussa oon kesän parhaassa kunnossa.

Mä oon yleensä ollut maaliskuussa vuoden parhaimmassa uintikunnossa, mutta nyt toivon, että se on edessä kesällä. Jostain syystä uintivauhti tuntuu olevan niin kateissa. Mä oon aina ollu enemmänkin kestävä kuin nopea, ihan joka lajissa, uinnissakin. Mutta kyllä mä haluaisin täysmatkan uintiajasta ees minuutin pois. 2016 ja 2017 oon uinut 3.8km täysmatkalla 1:09. No jos oon rehellinen, niin Barcelonan meriuinnissa oon todella tyytyväinen, jos 1:10 alittuu. Se meri on mulle niin vaikea, en oo koskaan saanut kunnolla siellä otetta. En tiedä mistä johtuu. Sitä pitää harjoitella Mallorcalla toukokuun alussa.

Kaitsu-valmentaja teki myös tärkeän huomion kaksi viikkoa sitten uinnissa. Olin eri radalla kuin normaalisti, ja olin siellä enemmän vetohommissa kuin tavallisesti. Mun uinnissa on kuulemma huomattava ero veturina ja peesissä. Veturina uin rennosti teknisesti hyvää uintia, ja peesissä kulutan hirveästi energiaa muuhun. Tiedän sen, mun on vaikea uida peesissä, kun nostan leukaa seuratakseni edellä menevän varpaita ja etten ui päälle. Tätä pitää ehdottomasti harjoitella kesän kisoja ajatellen. Ei ihme, että oon aina tykänny uida kisoissakin omaa uintia. 😀

Vanhat lempikompressitrikooni ovat tulleet tien päähän, ja tarvisin toiset samanlaiset. Ei tietty oo myynnissä enää samanlaisia.

Nyt lähden tuonne räntäsateeseen vielä kävelylle Nanon kanssa. Moro!

 

2 kommenttia

  1. Yvonne kirjoitti:

  2. Saimi kirjoitti:

    Voimia. Lemmikistä luopuminen on aina niin raskasta. ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *