Hae
Ninnin energianurkkaus

Koolla on väliä!

En päässyt Mallorcalla koviin wattilukemiin, ja sen jälkeen Suomessakin on ollut todella hankalaa pyörälenkeillä. Kuten myös lauantaina supersprintissä. Joka lenkillä on tehnyt mieli heittää pyörä pusikkoon ja jättää lenkki kesken, kun pyörällä ajo on jotenkin tosi vaikeeta. Oon vaan aatellut, että palautuminen Mallorcalta kesken. Sunnuntaina täysin sama fiilis, ja silloin tiesin, että palautuminen todellakaan ei ole enää kesken, kun Mallorcan leiristä on jo kolme viikkoa.

Puhelu valmentajalle ja todettiin, että keväällä vaihdetut lyhyemmät 165mm kammet on vaihdettava takaisin pitempiin. Sain Sannalta 170mm kammet lainalle, jotka Sannan mies vaihtoi pyörään eilen illalla. Kiitos te! <3 Aattelin, että käyn kokeilemassa 10km ensifiiliksiä ja lähinnä satulan paikkaa. Kun pääsin pyörän päälle, niin meno tuntui heti ihan erilaiselta. Ajoin 20km hymyssä suin koko matkan, ja tiesin, että 165mm kampia ei takaisin vaihdeta. Koolla on tosiaan väliä, ja mulla pitää olla pitemmät! Pitää treenata kadenssia muulla tavoin kuin lyhyillä kammilla. 😉

Tänään kokeilemaan Kiikun 10km tempoon, että saako sitä voimaa tuotettua samaan malliin kuin ennemmin. Tuuli oli 5m/s ja puuskittaista. 5km vastatuulta ja 5km myötätuulta. Ei siis todellakaan mikään optimikeli ajan kannalta, mutta tärkeintä onkin watit! Keskiwatit oli lopulta 227, eli viisi wattia enemmän kuin viime kesän enkassa (ja kesän ainoassa kympin tempossa). Aika (16:34) tosin oli 19s huonompi, mutta sillä ei väliä. Mä oon kyllä tosi iloinen tästä! Paras synttärilahja oli tämä, nimittäin tänään tuli 38v mittariin.

Sain mä kyllä mieheltä timanttien ja suklaan sijaan maailmalle jättämäni kuusiokoloavain-setin tilalle uuden. 😀 Ja heti tänään käytin, kun pyörän satulaa ja tankoa ruuvailin.

Aqua Plus Supersprintti cup 1/6

Tänään oli Häijään Särkijärvellä kesän ensimmäinen harkkakisa. Emfit-unenseurantamittarin mukaan yön keskisyke oli tippunut edellisviikonlopusta 10 pykälää 67 –> 57. Ja leposykekin 48. Aattelin, että nyt voisi jopa kulkeakin sykkeiden puolesta. Oli todella kiva nähdä kaikkia treenikavereita, ja meitä oli upean iso sakki paikalla triathlonkoulusta, valmennustiimistä ja ironmantiimistä. Ja naisiakin pitkästä aikaa mukavan paljon!

Ajattelin, että perusuinti, peruspyörä ja juoksu pitäisi saada alle 15min. Uinti oli siis sama vanha 450m reitti, pyöräreitti 10,3km oli muutettu viime vuodesta ja nyt nousua tuli vähän enemmän ja liikenneympyräjarruttelut, juoksu puolestaan mun inhoama sama mäkinen hiekkatie 3km. 😀 Parasta treeniä siis!

Meillä on ollut tietyssä porukassa tapana vertailla aikoja, ja kuka meni missäkin ohi. Sillä ei oo mitään merkitystä kuka on missäkin lajissa nopein tai hitain, välillä tai aina. Toisille toinen laji on helpompi kuin toiselle. Välillä eroa on enemmän ja välillä vähemmän, riippuen kuinka kenelläkin kulkee tai joutuuko himmailemaan esimerkiksi tulevan kisan vuoksi. Hymy huulilla tosissaan, koska kun joku menee edellä tai tulee takana, niin itsestä saa puristettua enemmän irti kuin yksin kovaa treeniä tehdessä. Ohi ja vastaantullessa kannustetaan toisia!

Hannan kanssa jo ennen uintia naureskeltiin, että nyt nähdään kumpaan on talven uintitreenit purreet ja kumpi tulee ennemmin vaihtoon. Ja mikä on lopputulos koko sprinttiin. No tälle naureskeltiin sitten kisan jälkeenkin. Nimittäin kummallakaan ei kulkenut yhtään mihinkään! 😀 Tosin Hannan oli purreet uintitreenit, kuten moneen muuhunkin naiseen. 😉 On kyllä hienoa, kun porukka kehittyy!

Kuva: JP Huippula

Ja tällä kertaa niin moni katosi joko uidessa, pyörässä tai juoksussa. 😀 Mun meno oli todella voimatonta. En saanut pyörää liikkumaan, enkä saanut jaloista juoksussa irti. Pyörän kolmen kisan edelliset watit tarkistin, ne ovat olleet 201, 202 ja 199 viimeisen mäen päällä. Nyt ne oli siinä kohtaa 174. En vain päässyt lujempaa. Sama meno jatkui juostessa, ja juoksin hitaimman aikani ikinä. Edes viime vuonna Joroisten kisaviikolla himmaillessa en juossut näin hiljaa.

Syitä toki mietin, että miksi en saanut voimaa irti. Yksi syy voi olla se, että kun paino on jumittanut pitkään, niin kolme päivää oon nyt mennyt tosi pienillä ruokamäärillä. Ehkei ollut energiaa. No tiistaina aion mennä Kiikun kympin tempoon, ja sitten näkee mitä ne watit silloin on. Toivottavasti jalat ei tunnut samanlaisilta.

Kuva: JP Huippula

Hyvä treeni silti! Ja oli kyllä niin ihana nähdä porukkaa. Ja oon kyllä aidosti todella iloinen siitä kuinka hienosti porukka onnistui ja teki uusia ennätyksiä. 🙂 Tuo harkkakisa on myös uusien juttujen treenaamista, ja mulle laitettiin tänään pyörään kengät valmiiksi kuminauhoilla kiinni. Ennemmin kuminauhoja ei ole ollut, eikä ne räpsähtänyt nilkoille kuten pelkäsin. Ainut, etten millään meinannut saada märkää jalkaa kenkään pyörän päällä ollessa ja kylki kramppasi. 😀

Pitihän mun omaa excel-taulukkoa päivitellä tästäkin supersprintistä, vaikka pyöräreitti onkin eri: