Hae
Ninnin energianurkkaus

Valot pimeyksien reunoilla

Muistatteko kuinka kesän alussa ostin itselleni uuden punaisen vilkkuvan takavalon, koska niin pelotti jälleen maantiellä ajaminen? Kahden kilometrin päähän näkyvä valo toi itselle turvaa, ja tuntui, että autoilijatkin ohittivat kauempaa. Osaltansa siihen voi olla syy, että he huomaavat pyöräilijän kauempaa kuin normaalisti ja näin ollen ei tarvi välttämättä jarruttaa, vaan vain hidastaa vauhtia ajoissa. Oli niin tai näin, niin ei kuitenkaan pelottanut niin paljon!

Elokuun lopussa 180km pitkiksellä valo kuitenkin tippui. Olin kiinnittänyt sen pullotelineeseen, ja koska käytin telineessä olevaa pulloa useasti, niin joko ottaessa pulloa pois tai laittaessa sitä takaisin sen on täytynyt tippua. Monesti kävi mielessä, että kun valon olin laittanut huonoon paikkaan, niin siihen pitäisi joku varmistus keksiä, jos juomapullo kyseisessä telineessä on. Huomasin valon tippuneen 100km kohdalla, enkä enää pyörtänyt sitä etsimään. Jos akku olisi loppunut, niin en autollakaan sitä olisi enää löytänyt.

Koska tuo valo oli itselle oikeasti tärkeä, niin päätin, että ostan vielä uuden. Myös etuvalo on jo aikansa elänyt. Johdollinen akku, joka ei enää kovin pitkään kestä, oli aika päivittää uuteen johdottomaan. Koska tuosta Bontragerin takavalosta tykkäsin, niin päädyin samaan merkkiin etuvalon kohdalla. Nyt vielä mietin, että miten saisin tämän viriteltyä otsalampuksi hiihtohommiin. 😀

Testilenkillä kävin tuolla pimeyksissä testaamassa, että kuinka hyvin tämä valaisee. Siitä teille tässä muutama kuva. Tämä on paljon parempi kuin mun vanha lamppu, nyt kun vaan metsään saan seuraa, niin kyllä siellä näkee. Yksinhän mä en uskalla, koska siellä on karhuja, hirviä, susia, raiskaajia, itsensäpaljastajia, hirviöitä ja paljon kaikkea muuta. 😀

Ja tosiaan, kävin ajamassa pyörällä 50min. Edellisestä pyörälenkistä on jo viitisen viikkoa, ja silloin se kesti tunnin ja tulin itkien kotiin. Nyt fiilis oli paljon parempi, mutta myöskin armeliaampi. Sykkeen noustessa pk2-alueelle tiputin vauhtia sen ollessa liikaa. Mutta niin ihanaa! Huomasin jo eilen kuinka kaipasin jopa ftp-testiä, joka Aqua Plussan porukalla oli treeniohjelmassa! Olis ollut ihanaa rääkätä itteä, ja kirota Retroperjantain musiikin tahdissa. 😀

 

LUE MYÖS:

Vihdoinkin selvyys: keuhkoklamydia

Team Hukkaneliö

Asiaa painosta

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.