Hae
Ninnin energianurkkaus

22 vuotta sitten ja nyt taas!

Siskojen kanssa ollaan menossa sinne Venlojen viestiin, ja osallistuttiin suunnistuskouluun. Niinpä mä päätin muutama viikko sitten, että maksan lisenssin, liityn suunnistusseuraan ja käyn kokeilemassa henkilökohtaisessa kisassa. Kolmet iltarastit yksin suunnistaen alla, joten tarpeeksi treenattu ja eikun kisaan! 😀 Kuten aiemmin sanoin, niin mun mielestä kuka vaan voi mennä missä kunnossa vaan.

No kyllä mä tänään kisapaikalle saavuttuani mietin, että kaikkeen mä kans itteni laitan. 😀 Enää ei tuntunut hyvältä idealta. 😀 Monta tuttua naamaa näin, toiset ovat jatkaneet tämän parikymmentä vuotta harrastusta ja jälkikasvukin on jo lajin parissa. Mulla siis edellisestä kisasta on muistaakseni 22 vuotta. Olin viimeksi 17-vuotiaana kisoissa, jos oikein muistan. Voi olla, että olin jossain vielä 18-vuotiaanakin.

Sääret ovat aika naarmuilla iltarasteilta, joten ostin säärisuojat Suunnistajan kaupasta. Pari kilometriä verraa, ja ei muuta kuin lähtöpaikalle. Seurasin muutaman lähtijän, että miten toimivat ja toimin samoin. On emitin nollausta jne. No metsään pääsin, ja heti matkalla ykkösrastille tein virheen. Ajattelin, että näinkö vaikeaa tämä on. Seuraavat rastit menivät paremmin, mutta vielä kahdelle rastille tuli koukkua. Virheet tulivat siitä, että luin karttaa väärin. Kuvittelin olevani tietyssä paikassa, ja siitä johtuen esim. sata metriä sivuun. Pahin kierto tuli ehdottomasti siitä, kun lähdin 6. rastilta aivan liikaa vasemmalle, jolloin menin kolmosrastin vierestä.

Kisa oli myös aluemestaruuskisa, joten sain pronssimitalin. 😀

Löysin kuitenkin kaikki rastit ja maaliin tullessa hyväksytty suoritus. Se olikin mun tavoite! Ei ollut helppo maasto, kun ei paljon polkuja ollut ja oli paljon risukkoa. Mulla oli polkujuoksukengät ja jäkäläiset kalliot oli sateen jälkeen todella liukkaita, ne piti ottaa tosi varovasti. Kisan jälkeen oli tietenkin kiva verrata tuloksista, että paljonko sarjalaisille jäin missäkin kohtaa. Voittajalle jäin reilun 8 minuuttia, ja toiselle reilun kuusi minuuttia. Olin siis kolmas, ja viimeinen. Meidän sarjassa ei ollut harmittavasti kuin kolme osallistujaa. Olisin voinut jäädä enemmänkin noiden virheiden perusteella.

Nuo koukut jäi sen verran harmittamaan, että johonkin toiseenkin henkilökohtaiseen kisaan pitää kyllä osallistua. 😀 Tuostahan tulee todella hyvä treeni. Sen verran vissiin kuitenkin lähdössä jännitti, että unohdin laittaa kellon päälle. Laitoin sen vasta nelosrastilla, eli noin puolessa välissä ja keskisyke on 177 eli vk2:lla. Kerran menin ihan kunnolla nurin, polvi on nyt kipeä ja on muutamat mustelmat ja naarmut. En muistanutkaan, että suunnistaja ei paljon jalkoja esittele kesällä. 😀

Huomenna palauttavaa treeniä, ja tiistaina olisi tämän kauden ensimmäinen kuntotesti edessä. Pyörätesti Ylöjärvellä Aqua Plussan testausasemalla. Sen jälkeen olisi vuorossa Supersprintti, jos uinti pidetään, niin pitää miettiä, että miten toimin. Verraanko uinnissa pitkään potkien, ja yritän uida sen 400m. Mutta starttaan kyllä viimeisenä, ettei käsi kolahda kenenkään kanssa, koska se sattuu.

2 kommenttia

  1. Kipa kirjoitti:

    Hyvinhän se meni, jos noin vähän hävisit! Totesin muuten, että ollaan melkein vierekkäiset joukkueet Venloissa ( vajaa 10 on eroa lähtönumerossa). Itse joudun varmaan yhteislähtöön, teistä en tiedä, mutta ehkä törmätään veryttelyalueella.

    • Ninni kirjoitti:

      Kyllä, olisin voinut hävitä paljon enemmän! Voi olla, että me nähdään yhteislähdössä. 😀 Ja sen jälkeen sitten ei enää nähdäkään, kun sä viiletät menemään. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *