Hae
Ninnin energianurkkaus

Vuosi Fitfarm Sport ravintovalmennusta takana

*Sisältää mainoslinkkejä

Se oli tammikuu 2019, kun ensimmäistä kertaa ikinä kävin Fitfarmin luennolla. Yksi puhujista oli Matias Koistinen, ja mietin, että mikä mies tämä on. Mies, jonka luentoa jaksaisi kuunnella vaikka kuinka pitkään. Mielenkiintoinen ja jalat maassa oleva tyyppi, joka puhui tavalliselle ihmiselle. Mietin monta kertaa, että otanko yhteyttä ravintovalmennuksen tiimoilta ja lopulta 3,5 kuukauden päästä laitoin viestiä. Se yksi yksityisviesti instassa oli kyllä niin tärkeä. Sen jälkeen alkoi mun oppimismatka *Fitfarm Sport -valmennuksessa.

Koistinen tosiaan suositteli *Fitfarm Sport -valmennusta siitä huolimatta, että siihen kuuluu treenit ym ja mä en niitä tarvitse, kun triathlonvalmennuksesta vastaa Aqua Plus ja Kai Söderdahl. Mutta Koistinen kertoi, että saadaan mulle räätälöityä siellä hyvin ruokavalio ja se tulee paljon halvemmaksi kuin henkilökohtainen valmennus. Ajattelin, että no testataan. Mietin, että Fitfarm ja kestävyysurheilu ei välttämättä sovi yhteen, mutta koska Koistinen kuitenkin heti alkuun sanoi, että mun ongelma on luultavasti liian vähäinen syöminen, niin aattelin, että kyllä se jotain tietää. 😉

Fitfarm Sport ja ALKU

Aloitin siis huhtikuussa 2019, ja matka ei tosiaan oo ollut yhtä alamäkeä ja helppoa menoa. Alku lähti liikenteeseen kivasti, ja katsottiinkin valmentajan vartissa mulle heti ruuan määrää isommaksi. Paino tippui ja motivaatiokin tarkkaan noudattamiseen katosi. Yksi syy oli luultavasti olkapääongelmat, ja kesän kisojen unohtaminen. Menin sinne päin ruuan kanssa ja paino pysyi samana. Kunnes elokuun alussa käteni murtui. Lihakset katosivat, paino laski. Lopetin Pepsi Maxin, mihin mulla oli iso riippuvuus. Paino nousi. Seuraavaksi lopetin karkit. Päätin, etteivät ne kuulu mun ruokavalioon. En siis ole karkkilakossa, enkä aattele, etten voi ikinä enää syödä karkkia (söin muuten työkaverin ostaman suklaamunan pääsiäisenä ;)). Mun suhde karkkeihin, kun on oikeasti todella väärä. 20v olen palkinnut niillä onnistumiset ja lohduttanu epäonnistumisissa. Suhde ruokaan ei ole siis ollut paras mahdollinen, vaan jollain tavalla kieroontunut. Näin aattelisin.

Käännekohta

Joulukuun alussa istuttiin Koistisen kanssa alas, ja hän teki mulle ruokavalion. Sellaisen, että painaisin maaliskuun 2020 lopussa 65kg. Se oli mun tavoite. Ennen Lanzaroten treenileiriä olisi 5-6 kiloa rasvaa poissa. Paino oli siis kiivennyt taas reiluun 70 kiloon. Nyt laskettiin kalorit mun sen hetkisen keskimääräisen päiväkulutuksen mukaan. Aloin pitämään excel-taulukkoa, johon kirjasin ruokavalion lisäksi syömäni ruuat, painon, fiiliksen sekä Polar Vantagen näyttämän kulutuksen. Näin näin koko ajan, että menikö päivä miinukselle vai plussalle. Toki kaikki on tietenkin arvioita suunnilleen, koska esim. Polarin kello ei voi arvioida kulutusta täysin oikein, koska se ei tiedä kuinka paljon lihasta ja rasvaa kropassa on. Kahden viikon välein palasin Koistiselle excel-taulukon ja fiilisten kera, ja tehtiin tarvittaessa muutoksia.

Näin jatkettiin pari kuukautta, ja paino oli tippunut 66 kiloon. 6.2.2020 inbody-kehonkoostumusmittaus kertoi painon olevan 65,9kg ja rasvaprosentin olevan 21,9. Tämän jälkeen huomasin, että energiavaje alkoi pienentyä, koska tuli syötyä enemmän ylimääräistä. Ja paino ei enää sitten tietenkään tippunut samalla tavalla, eikä muutenkaan, kun ollaan lähellä tavoitepainoa. Jos käytännössä 3500 kcal vajeella paino tippuu puoli kiloa, niin onhan se eri onko päiväkohtainen vaje 100-200 kcal vai 300-450 kcal. Kun olin kirjannut syömiset ylös, niin tämä oli helppo todeta ja se myös selitti miksi paino pysytteli pitkään samoissa.

Aattelin, että vielä vähän tsemppaan ja olen maaliskuun lopussa alle alkuperäisen tavoitepainon. Sanoinkin Koistiselle, että uusi tavoite on n. 63kg. Siksi ”noin”, koska ei painolla niin väliä, vaan sillä tunteella. Alimmillaan puntari näytti 64 alkavia lukuja, mutta 65 oli käytännössä normaali. Korona vaikutti niin energiakulutukseen kuin motivaatioonkin. Ei Lanzaroten treenileiriä, ei tiedossa olevia kisoja, ei normaalia arkea, vaan enemmän stressiä. Paino nousi vähän, mutta olen kuitenkin saanut sen nyt takaisin 65 kiloon.

Miten onnistuin nyt?

Tärkein on ehdottomasti motivaatio. Se on kaiken a ja o. Vaikka on kuinka hyvä valmentaja ja vaikka kuinka hyvät ohjeet, niin ei se auta, jos ei niitä täysin noudata. Vaikka kaikki lähtee itsestä, niin ilman Koistista en olisi tähän pystynyt. Hänestä on ollut todella iso apu! Kiitos!

Jos aiot tiputtaa painoa, ja syöt joka päivä ruokavalion ohi vain vähän, niin siitä kertyy viikkotasolla sen verran kaloreita, että paino ei tipukaan. 20kpl pähkinöitä joka päivä salaattiin. Yksi 3dl lasillinen tuoremehua/limsaa/maitoa joka päivä sekä 150g karkkia lauantaina. Se tekee noin 3000 ylimääräistä kilokaloria viikossa. Ja jos aikoo tiputtaa puoli kiloa painoa, niin tarvii periaatteessa energiavajetta 3500kcal. Jolloin homma on käytännössä plus miinus nolla noiden extrojen kanssa. Koistinen on pitänyt useita livejä meille, ja opettanut asioita, ja periaatteessa tämä on hyvin yksinkertaista, mutta sitten vaikuttaakin lopulta moni muukin tekijä. Taustoista tämän hetkiseen kuormaan ja kulutukseen. Vaikka oon tiennyt asioita ennestään paljon, niin oon kyllä oppinutkin paljon. Silti olen tässä vähän samoissa kuin treeniohjelman kanssakin, että periaatteessa tietoa on ja vanhojen pohjalta voin rakentaa itselleni ohjelmaa. Mutta on kuitenkin helpompi, kun joku muu sanoo miten pitää tehdä ja miettii asiat puolestani.

Mulla siis suurena apuna on ollut excel-taulukko, josta todella näen painonvaihtelut ja kaikki syömiset, sekä fiilikset. Ja se, että oon raportoinut Koistiselle kahden viikon välein tilanteen.

Mulle todella vaikeeta on syömiset ennen menkkoja ja pari päivää niiden aikana. Tuolloin en vain saa oltua ilman ylimääräisiä syömisiä, hiilareita tekee paljon mieli. Motivaatio oli aiemmin parempi, mutta nyt kun paino on paremmalla tasolla, niin tämä ongelma on takaisin. Mutta nyt olen aina saanut poikki nämä, kun aiemmin syömiset ovat jääneet päälle. Tähän pyrin jatkossakin, että ylimääräisille syömisille tulee stoppi ajoissa. Jolloin paino ei pääse nousemaan liikaa.

Miten jatkossa?

Perjantaina mulla on inbody-mittaus. Jännä nähdä, että millaisia lukuja se antaa helmikuun alkuun nähden. En toki odota isoja muutoksia, koska ei paino ole tippunut. Toivottavasti lihaksetkaan eivät ole kadonneet, kun salille ei ole päässyt. 😀 Ensi maanantaina alkaa uusi *Fitfarm Sport, jossa olen jälleen mukana. Itse asiassa voitin aiemmin arvonnasta kolme Sportia, joten ihan siksikin olen mukana. Mutta sama porukka siellä jatkaa valmennuksesta toiseen. 🙂 Joidenkin toki jäädessä pois ja uusien tullessa mukaan. Toiset hyödyntää kuntosalitreenit, toiset koti- ja kestävyystreenit ja sitten on useampi meitä ruokavalion hyödyntäjiä. Mm. triathlonisteja. Tahtoo olla suurimmalla osalla ongelmana se, että syödään liian vähän.

Nyt toistaiseksi syön kulutukseen nähden saman verran. Keskityn selviytymään koronan poikkeusajasta. Pidän yhden herkkupäivän viikossa. Tiputan muutaman kilon vielä tulevaisuudessa, mutta en nyt. Jos tulevana kesänä ei kisata ollenkaan, niin asialla ei ole kiire. Tavoitteena painonpudotukselle on ollut isoimpina asioina hyvä olo sekä juoksuvauhdin nostaminen. Ja ne olen saavuttanut. Loppu on sitten enää hiomista ja hienosäätöä.

Suurin haaste tulee olemaan tämän painon pitäminen tässä. Vuosien kokemuksella tiedän kuinka helposti se mulla nousee. Mutta nyt mulla on jälleen kaikki avaimet käsissä ja koska vaan voin olla yhteydessä Matiakseen, ja teemme muutoksia ruokavalioon. Edellisen kerran oon tässä hommassa onnistunut kunnolla 7 vuotta sitten, joten oli jo aikakin. Mutta jos onnistuisinkin nyt ilman isompaa jojoilua. Itsestä se kaikki on kiinni!

LUE MYÖS:

InBody- eli kehonkoostumusmittauksessa

Tilanne -4,5kg

Kehonkoostumusmittauksessa pitkästä aikaa

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *