Hae
Ninnin energianurkkaus

Kesäloma loppui

Mulla loppui kesäloma ja torstaina menin töihin. Lapset ovat palanneet koulun penkille tiistaina ja keskiviikkona. Arki siis alkoi. Kovin levänneenä en kyllä loman jälkeen palannut töihin. Syy siihen on tällä hetkellä 16-viikkoinen koiranpentu. 😀

Mä oon todella herkkäuninen ja kuulen, kun koira vaihtaa paikkaa. Vaikka Maisa on nukkunut paljon meidän diabeetikon huoneessa, niin oon herännyt hänen kulkemiseen toisessa huoneessa. Ja sitten toki oon käyttänyt sitä yöllä ulkona. Muut nukkuu, eivätkä kuule mitään. Mä kuulen muidenkin edestä. Aika paljon on ollut öitä, että herään kahden tunnin välein johonkin. Se kuluttaa aika paljon. Eikä se oo aina pennun heräämisen vuoksi, vaan esimerkki yhdeltä yöltä: Menin nukkumaan puolilta öin. Tytöt tulivat kahdelta kotiin, Maisa heräsi neljältä ja kuudelta huusi tytön mittari alhaista verensokeria (johon hän ei herää, mutta mä herään) ja sitten seiskan jälkeen alkoikin aamu. Tuollaisen yön jälkeen ei ole kovin levännyt olo. Mä tarvisin 8-8,5 tuntia unta, ja että se sisältäisi yhtenäisen hyvän pätkän.

Onneksi sentään oon ollut lomalla, ettei lisäksi oo ollut työstressiä. Voin kyllä myöntää, että muutaman kerran on tullut itku, kun oon ollut niin väsynyt. Ei sitä muistakaan, että mitä se pennun kanssa alkuun on. Ja toki meillä edellinen pentu oli yhdeksän vuotta sitten, jolloin olin kolmikymppinen. Jaksoi paremmin! 😀 Tällä viikolla onneksi mulla on ollut parempia öitä. Oon nukkunut yhtenä yönä 7 tuntia putkeen ja yhtenä 6 ja yhtenä 5. Paljon paremmin jo! En oo itse asiassa koko kesällä käyttänyt Emfit-seurantaa kahdestakin syystä. Ettei Maisa syö sitä johtoa ja toiseksi en oo halunnut katsoa miten huonosti menee. Vantage on toistaiseksi riittänyt.

Puhuin muutama viikko sitten kirjoittamassa postauksessa, että pitää saada nuo pari ylimäärästä kiloa uudestaan pois. Mutta en ole saanut. En itse asiassa kunnolla yrittänytkään. Koska lähdettiin Rukalle, ja siellä tuli paljon treeniä, niin ei voinut mennä kalorivajeella. Yöt oli Rukalla vielä huonompia kuin mitä kotona, koska Maisa oli levottomampi vieraassa paikassa. Joten ees ruoka palautti, kun yöunet eivät niin hyvin.

Väsymys on aiheuttanut myös sitä, että lomallakaan ei ole aina ollut intoa treenata. Tykkään vapaapäivinä tehdä treenit aamusta, ja kun on ollut väsynyt, niin ei ole itsestä saanut sitten irti. Rukalla fiilis oli kyllä älyttömän hyvä, ja sainkin vähän kroppaa laitettua koville pitkästä aikaa. Sain taas Training peaksin CTL-lukeman samoihin kuin ennen flunssaa, joten sekin kertoo, että nyt oon päässyt treenaamaan. Mutta aika tarkkana pitää olla ja tiedostaa, että palautuminen kärsii, kun yöllä ei nuku niin hyvin kuin pitäisi.

Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, niin olisin Tanskassa ja sunnuntaina olisi Ironman Copenhagen. Nyt olen kuitenkin Vantaalla ja huomenna edessä SM-sprintti. Mulla on vähän huono omatunto, että olen täällä. Etelä-Pohjanmaalla annettiin tänään maskisuositusta sekä suositeltiin, ettei matkustettaisi pääkaupunkiseudulle kuin pakon edessä. No yritän pestä käsiä niin paljon kuin pystyn ja pitää turvavälit. Otin huoneen huoneistohotellista, jossa ei ole respaa eikä aamupalaa, jolloin kontakteja on vähemmän. Kaupassa käydessä mulla oli maski naamalla. Senkin kanssa vaan pitää toimia oikein. Käsipesu ennen ja jälkeen, ja sitä ei saa näperrellä välillä.

Kisasin Vantaalla edellisen kerran vuonna 2017. Silloin lähdin kotiin SM-pronssin kera. Katselin vanhoja aikoja, niin uinti on mennyt aikaan 13:01, T1 vaihto 3:37, pyörä 36:14, T2 vaihto 1:24 sekä juoksu 27:46. Uinti- ja pyöräreitit ovat samat (en tiedä vielä mihin kohtaa vaihtoalueella sijoitun, että vaikuttaako vaihtoaikaan) ja juoksureitti on muuttunut. Samoja mäkiä sisältää kyllä, mutta lisäksi asfalttipätkää. Tavoite on parantaa pyörä- ja juoksuaikoja. Uintiaikaa onkin jännä verrata kolmen vuoden taakse. Nyt on rolling start koronan vuoksi, joten vähän eroaa edelliskertaan. Samalla tavalla sarjojen lähdöt ovat pitkin päivää.

Kävin tänään jo ilmoittautumassa ja samalla uimassa uintireitin läpi. Mulla on tämän olkapääongelman jälkeen ahdistanut oma märkäpuku käsivarsista uidessa. Ikinä ennen ei ole sitä tehnyt ja Orca 3.8 mulla on ollut muistaakseni neljä vuotta käytössä. Sitä ennen eri malli. Tänään testasin Kuusijärvessä Sailfishin yhtä mallia, ja sillä tuntui tosi hyvältä uida. Ei tuntunut niin raskaalta meno, käsiä ei ahdistanut ja kellutti hyvin. Eli kyllä mun oma puku nyt pitäisi päivittää toiseen malliin/merkkiin.

Nyt meen nukkumaan, ja yritän nukkua hyvät unet. 🙂

LUE MYÖS:

SM-pronssia sprinttimatkalta

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.