Hae
Ninnin energianurkkaus

Kohti kahden päivän seikkailukilpailua

Triathlonkisat on tältä kesältä ohi, ja seuraavaksi on vuorossa ensimmäinen pitempi seikkailukilpailu Lost in Kainuu ja siellä Lost-sarja. Kahden hengen Lakeuden HaNi -niminen joukkue koostuu musta ja mun siskosta Hannasta. Molemmilla on kokemusta vain viiden tunnin multisport-kisasta, joten ihan uudelle alueelle hypätään. Mä osallistuin Ylistaron multisport-kisaan viime vuonna, ja tänä vuonna kun olin flunssassa, niin Hanna paikkasi mua. Kisa on siis jo reilun kahden viikon päästä, joten hirveästi ei enää treenatakaan. Perjantaiaamuna 11.9. klo 10 on startti, yötauko on klo 22-06 (huoltoalueella teltoissa) ja sit lauantaina aamulla taas kuudelta matkaan.

Edessä on ratamestarin mukaan:
Pyöräily (hiekka- ja asfalttitiet ja ajopolut): noin 130 km
Maastopyöräily (erikokoiset polut): noin 25 km
Juoksu/suunnistus: noin 30 km
Melonta: noin 5 km
Uintia, uimapatjalla siirtymisiä, köydellä laskeutumisia tms köysitehtäviä ja kaikkea muuta mitä ei tiedetä.

En ole koko kesänä treenannut edes ironmanille, kun se peruttiin, joten pitkät lenkit on tekemättä. Mutta lähdetään vanhoilla pohjilla. 😀 Vielä ehtisi viikonloppuna käydä jonkun viiden tunnin pyörälenkin ajamassa. Ehkä pitäisi satulakin maastopyörään vaihtaa. Muutenkin testata varusteita, kuten pimeässä karttatelineen ja otsalampun kanssa ajamista. Kuulemma kannattaisi. 😀

Varusteita on käyty läpi, että mitä tarvitsee ostaa/lainata ja mitä löytyy ennestään. Muistatteko, kun keväällä säästin pyörän karttatelineessä ja mies teki sellaisen mulle. Se kesti muuten hyvin, mutta ei kaatumista. Sen patentin sai nyt unohtaa. Olisi aika hankalaa kuljettaa karttaa kädessä useita tunteja. 😀 Kirjailen blogiin ylös varusteita ja jotain vinkkivitosia, mitä ollaan saatu. Ihan itselle jatkoa ajatellen, että muillekin. Aika vähän löytyy seikkailukisoista tuoreita bloggauksia. Ja varmasti ensikertalaisia on nyt ja tulee olemaan ensi vuonnakin. Odotan kyllä niin innolla, että millainen seikkailukilpailu tuosta reissusta oikein tuleekaan!

Lost in Kainuun jälkeen saakin sitten juosta enemmän, koska ajatuksena on mennä Kankaanpään puolimaratonille ja yrittää juosta oma enkka. Kattelin juuri kesän juoksukilsoja, niin niitä on kyllä aika vähän. Varsinkin, kun vertaa vuoden ekaan neljännekseen. Myös altaaseen olisi tarkoitus hypätä normaalia useammin. Ehkä jopa jonkin aikaa 4-5 kertaa, jos olkapää vaan sen kestää. Loppukesästä uiminen on ollut kivutonta. Ainoastaan lättäreillä uintia olkapää ei kestä. Uin viikko sitten 5x100m, ja olkapäässä joku naksui lopputreenin ajan. Sitten olikin taas otettava rauhallisemmin, että sain olkapään normaaliksi ennen lauantain kisaa. Mä tykkään uida lättäreillä ihan älyttömästi. Oon joskus uinut jopa 4000m lättpull. No nyt joudun poistamaan ne uintikassista toistaiseksi. Pitää testata sormilättäreitä jossain kohtaa, että aiheuttaako samanlaista tunnetta.

LUE MYÖS:

Ylistaron multisport 6.7.2019

Rogaining – ensimmäinen kokemus

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.