Hae
Ninnin energianurkkaus

Challenge Turku 2021

Lahden hellekisa taisi olla kropalle vielä rankempi kuin osasin odottaa. Vielä ajo kotiin yötä myöden ja en saanut autossa nukuttua yhtään, yöunet jäi lyhyiksi. Seuraavana viikonloppuna pitkä pyörä (180km) ja pitkä juoksu (23,5km) taisi olla liikaa. Fiilis on ollut hyvä, mutta tekeminen todella voimatonta. Tämä oli myös yksi syy miksi mua ei nähty SM-perusmatkalla, vaan kävin Noormarkussa sprintillä. Siellä uinti ei sujunut, mutta pyörä ja juoksu meni tavoitevauhdeilla.

Kisaviikkolla ei ole koskaan tuntunut näin epävarmalta ja näin voimattomalta, kun nyt tuntui. Kun Lahden puolimatkaa ennen tiistaina joutui himmailemaan, niin nyt jouduin tekemään samoihin watteihin pyörässä ja samoihin vauhteihin juoksussa tosi paljon töitä. Sama meno jatkui keskiviikkona pk-treeneissä. V*tutti vaan treenien jälkeen. Pitkä tilanteen analysointipuhelu valmentajan kanssa torstaiaamulla. Torstaina vielä allasuinti, ei muuta. Pe lepo ja la Raisiossa pieni 30min pyrähdys pyörällä sekä 1km hölkkä. Nyt tuntui pyörä paremmalta. Kun on paljon ajanut, niin se fiilis mikä missäkin tehoissa on normaalisti, niin sen tietää. Vaikka ajoin rauhassa, mutta muutama ylämäki kertoi isompienkin wattienkin tuntuvan normaalilta. Vähän hymyä huulille. Kävin myös hölkkäämässä kilsan ja testaamassa kengät, kun laitoin matkalla pikanauhat matkalla uusiin kenkiin. Mutta kantapäähän kyllä sattui. Siihen on sattunut jonkin aikaa. Akillesjänne ja kantaluu on ok, kipu on välissä. Ehkä limapussi tai rasvapatja.

Lauantaina ilmoittautuminen, pyörän katsastus (tsekataan jarrut sekä kypärä) sekä valmistautumista kisaan. Aino laittoi hiukset leteille, ja sanoinkin, että aina on kulkenut, kun on ollut kunnon kisakampaus. 😀

Challenge turku, KISAPÄIVÄ

Heräsin viideltä kaatosateeseen, enkä saanut enää unta sen jälkeen. Katottiin siinä sitten olympialaisia ennen kuin noustiin laittamaan kamat kasaan ja varhaistetulle aamupalalle ennen seiskaa. Oltiin kuitenkin sen verran myöhään kisapaikan lähellä (7.30), että autopaikkaa jouduttiin etsimään. Lopulta hyppäsin autosta, ja mies vein auton kauemmas. Jäin vielä muutamien tuttujen kanssa juttelemaan, niin lopulta meinasi ihan tulla kiire. Pyörään pullot ja energiat, sekä vaihtopussit omalle paikalleen. Ukkonen jyrisi ja vettä sateli. Uintiverra ja sitten odottelemaan starttia. Oli jopa vähän kylmä uintiverran jälkeen. Jännitti paljon, ja siitä tietää, että tärkeä kisa on itelle.

Uinti 36:01

Jalat edellä hyppy Aurajokeen, ja juuri kun olin lähellä pintaa, niin joku osui muhun. Onneksi ei kuitenkaan hypännyt päälle! Heti uinnin alussa jo tuntui hyvältä, kädet eivät olleet yhtään voimattomat. Tuli hyvä mieli. Tuntui, että sai ohitella porukkaa ja siitä tuli entisestään parempi fiilis.

Aurajoen vesi on todella tummaa, edes omaa kyynärpäätä ei näe. Niinpä pariin otteeseen oli vahinko lähellä, kun sain osumaa. Kerran jalasta päähän, mutta onneksi ei ollut voimakas potku. Yritin välttää siksi kenenkään lähellä uimista. Muutaman kerran piti omaa uintilinjaa vähän muutella, mutta mietin uidessa, että on aika mikä vaan, niin tyytyväinen täytyy uintiin kuitenkin olla. Joten kun nousin ylös ja totesin ajan olevan 36 min, niin olin tyytyväinen. 2018 vuoden aikaa edellä olin 3 minuuttia. Silloin olin todella pettynyt aikaan. Lahdessa 4 viikkoa sitten uin 35:50.

Näin Tean kannustusjoukoissa, se hymyilyttää. Hauska kuva muuten, kun kuvassa on neljä Aqua Plussalaista.

T1 4:08

Vaihtoalue oli eri paikassa kuin kolme vuotta sitten, ja vähän pidempi, joten aikaa meni enemmän. Vaihdossa ei oikeastaan mitään ihmeempää. Vaihtoalueelle on matkaa juosta, niin ensin en edes muistanut, että märkäpuvun voisi riisua vyötärölle asti. Ehdin kuitenkin vielä tosi hyvin ennen.

Pyörä 2:36:40

Pyörässä on ensin reilu 8km siirtymä moottoritielle. Sen jälkeen kolme kierrosta moottoritiellä ohituskaistaa ajoa, ja lopulta siirtymä takaisin. Myös jalat tuntuivat hyviltä, ei voimattomilta. Sain heti alusta ajettua parempia wattilukemia mittariin kuin Lahdessa, jossa pyörä ei alkuun kulkenut ollenkaan. Moottoritietä on kyllä kiva ajella, osaksi vielä ihan uutta asfalttia. Sopii tällaisella lakeuksien asukille, kun ei oo isompia mäkiä.

Ekan kierroksen sain ajaa täysin omaa menoa. Ne, jotka ajoivat ohi, menivät sellaista vauhtia, että katosivat nopeasti. Keskinopeutta en mittariin oo laittanut, ja sitä laskin koko ajan. Tiesin, että 2018 keskinopeus oli 33,75. Kun tasan tunnin olin polkenut, niin matkaa oli kertynyt 34km. Ajattelin, että alun ja lopun siirtymät ovat hitaampia, joten edellä olen.

Toisella kierroksella yksi nainen ohitti, ja pian myös toinen, Tiina. Ei ollut tarkoitus jäädä peesiin (sallitulla 12m erolla), mutta koska eivät kadonneet heti horisonttiin, niin huomasin siihen jääväni. Seurasin watteja ja mietin, että tämä kostautuu juoksussa. Välillä tipuin kauemmas, ehkä 30 metriin, ja sitten taas saavutin. Tätä jatkui ehkä viitisen kilsaa. Lopulta käännöksen jälkeen tipuin kokonaan. Ehkä parempi niin. 😀 Aattelin kyllä, että en oo koskaan pyöräillyt jalkoja alta, senkin vois joskus kokeilla. Tosin aattelin, että vaatisi vielä kovempia watteja.

Moottoripyöriä oli liikenteessä monta, hyvin seurattiin kyllä peesausta. Moottoritien kaksi kaistaa oli eroteltu tötteröillä, ja välillä joku tötterö oli kaistaviivalla ja joku sisempänä. Piti olla tarkkana, ettei huilannut päätä liikaa alhaalla, ettei vaan törmää yhteenkään tötteröön. Kun on suoraa hyvää asfalttia, eikä edessä ketään, niin olisi välillä kiva vaan katsella alaspäin mittaria.

Mulla oli 8 geeliä + vähän vettä 500ml pullossa, yksi Semperin myslipatukka ja yksi kofeiinillinen geeli. Lisäksi yksi normaalikokoinen vesipullo ja suolatabletti. Ne upposi pyöräilyssä. Alkuun jopa unohdin ottaa energiaa, kun vaan ajoin menemään ja laskin. Olin miettinyt, että +3min uinti ja ehkä -1min vaihto. Laskeskelin, että pyörästä voisi tulla 3-5 minsaa plussaa. Mä oikeasti janosin ennätystä aika paljon, vaikka talvi on ollut heikko ja painoa on paljon enemmän. Olin etukäteen sanonut, että 5:10-5:14 olisi se, mihin voisin pystyä. Silti esimerkiksi 5:09 olisi paljon hienompi luku. 😀 Kuitenkin tiedossa oli, etten pysty juoksemaan samaa 1:51 aikaa mitä vuonna 2018, siksi jokainen minuutti etumatkaa juoksuun oli tärkeää. Enkä tiiä paljonko kantapää alkaa vaivaamaan.

Vielä se kolmas kierros, ja watit pysyivät edelleen samoissa. Kolmannen kierroksen päässä vaihdoin vesipullon vielä täysinäiseen, mutta lopulta en kuitenkaan siitä enää ottanut kuin yhden hörpyn. Otin pyörän lopussa vartin välein geelihuikkaa juoksua ajatellen, kun selkeästi joku oli jäänyt välistä, kun pullossa geelejä vielä on. Vihdoin siirtymälle ja kohti vaihtoaluetta. Pyörästä laskin tulevan +3min. Eli periaatteessa sitten olisi kasassa +5min.

T2 2:23

Pyörä telineeseen, ja juoksu vaihtopussialueelle. Kuulin jonkun katsomosta huutavan ”alle menee”. En tiedä oliko tarkoitettu mun aikaa, vai mitä, koska en tiedä kuka huusi ja kenelle. Mutta kiinnitin siihen kuitenkin huomiota. Kypärä pussiin. Sukat ja lenkkarit jalkaan, geelit takataskuun ja suolatabletit käteen (Mulla oli sellainen pieni muovirasia, missä ne olivat. Itse asiassa nenäklipsin rasia.). Muutama sana vaihdettiin Paulan kanssa, joka oli yhtä aikaa tekemässä vaihtoa.

Juoksu 1:54:24

Olin etukäteen sanonut miehelle, että kertoo heti juoksun alussa mikä on ero 2018 vuoden aikaan. Tulin vaihtoalueelta ulos ja hän huusi +7 minuuttia. Siinä kohtaa ajattelin, että hitto olisko mulla saumat 5:09 aikaan. Tarkoittaisi kuitenkin kovaa 1:52 juoksua. Sykevyö ilmoitti, että patteri vähissä, syke näytti vaan jotain 120 luokkaa. Myös vauhti ei näyttänyt oikein. Tais korkeat rakennukset ja katokset vaikuttaa. Jouduin vetämään ihan fiiliksellä. Ensimmäisellä juoksukierroksella jo totesin, että aivan mielettömän paljon on tuttuja reitin varrella. Ns. kierroksen loppusuoralla, joka oli 2km pituinen, oli ikävä vastatuuli. Jossain kohtaa myös tajusin, että kantapäähän ei satu yhtään.

Kuva: Marko Saari

Vähän ennen kierroksen täyttymistä mies huusi, että +4min. Jouduin varmistamaan siltä, että mitä?! Sanoit viimeksi 7, miten voi olla 4?! Olin ihan vihainen, tai pettynyt, siinä meni se 5:09. Huusin vielä, että 4 on tosi vähän! 7min ero oli viimeiseltä pyörän väliajalta eli 20km ennen pyörän loppua. Pyöräreitti oli 0,5km pitempi kuin viimeksi, enkä tullut loppua niin nopeesti kuin viimeksi myötätuuleen.

Viiden kilsan kohdalla mietin, että ei tunnu niin pahalta kuin Lahdessa. Nyt on vaan juostava, mulla ei oo mitään mahdollisuuksia himmata, jos haluan enkan. Koska siihen 1:51 aikaan en pysty. Vaikka aamusta ukkosti ja satoi vettä, niin pyörän aikana tuli vain pari piskoa ja juoksussa alkoi ollakin tosi lämmin. Viilensin joka kierroksella (4 kierrosta) pari kertaa vedellä itseäni.

Ekan kierroksen ja toisen kierroksen jälkeen mies huikkasi 4,5min. Vauhti hidastui koko ajan, en vaan päässyt lujempaa. Tätäkö se sitten on, että on pyöräillyt jalat alta?! Huikkasin Apalle, että kattoo mun sijoituksen ja sanoi, että viimeksi olin yhdeksäs ja vähän pettyneenä totesin, että okei, ei tarvi tarkistaa.

Tässä näkyy vähän, miten jostain syystä tuli aika isot hiertymät kaulaan uinnista.
Kuva: Sari Holmström

Viimeisen kierroksen alussa mies huikkasi, että +3. Ja mä en päässyt enää mihinkään. Kilometriajat näyttivät jo liian hitailta. Yritin kyllä ihan kaikkeni, kellokin oli näyttänyt sykettä jo muutaman kiekan normaalista ja oli about 180. Hengitys vastasi tuota 180 lukua. Se on se, millä pystyn puolikkaan maksimissaan juoksemaan. Simo huikkasi sijoituksen olevan 9. eli ainakaan kukaan ei ollut tullut takaa. Viimeiset 2 kilsaa maaliin vastatuuleen oli todella pitkiä. Lahdessa otin 3km loppukirin, ja vauhti oli jopa alle 5:10 ja syke 188 luokkaa. Ei ollut puhettakaan, että olisin saanut sellaista aikaiseksi. Olisin halunnut vaan laittaa kävelyksi. Aattelin, että mitä merkitystä on vain minsan aika parannuksella? Vauhti oli vain 5:35. En päässyt yhtään lujempaa.

4 kierrosta on mun mielestä tosi kiva, kun menevät nopeasti ja aina sai odottaa, että missä kukakin tuttu on kannustamassa. Lahdesta oppineena otin juoksussa ekana kofeiinipitoisen geelin, ja otin sen jo kyllä 3km kohdalla. Ja sit 8km, 13km, ja vielä 18km kohdalla geelit. Eli neljä geeliä, kun normaalisti oon ottanut kolme. Lisäksi otin kaksi suolatablettia.

Maali 5:13:35

Ennätys 1,5 minuutilla. Ei jossiteltavaa, en olisi päässyt yhtään lujempaa. Jouduin ensimmäistä kertaa maalissa istumaan, koska tuli otettua muutama harha-askel ja aattelin, että on turvallisempaa istua, ettei satu mitään. Mutta enkka on aina enkka, ja erityisen tyytyväinen oon siitä nyt. Talvi oli mikä oli, paino on mitä on jne. Ja hei, elämässäni ekan kerran nostin sijoitusta juoksussa. 😀 Olin lopulta SM 8. Kovaa menevät nelikymppiset naiset. Ei oo montaa vuotta, kun tällaisella ajalla oli podiumilla, nyt pronssiin vaadittiin 4:50 aika! Ja se vaatii paljon! Niin, ja tyytyväinen oon myös siitä, että vaikka haluaa antaa periksi, niin silti en anna.

Hyvä palvelu, kun Race manager Kimmo tarjoilee juomista. 😀

Treenikaveri Sarin kanssa molemmat tyytyväisiä maalissa!

Oli ihanaa nähdä monia tuttuja! Kiitos kannustuksesta jokaiselle! <3 Kiitos kisajärjestäjille taas loistavasta kisasta ja vapaaehtoisille. Kiitos myös jokaiselle kuvia lähettäneelle, ja tosi hienoa, että kisassa oli myös kuvaaja, jonka kuvat on kaikkien käytössä. Löysin itestäni sieltä pari kuvaa. 🙂

PALAUTUMINEN

Tänään on kuitenkin huomattavasti palautuneempi olo kuin Lahden puolimatkan jälkeen. Ja nyt on myös helppo verrata 4 viikon takaista fiilistä. Lahden jälkeen sanoin, ettei oo tuntunut noin rankalta, mutta edellisestä puolimatkasta oli 3 vuotta, enkä toki voinut varmaksi sanoa. Hellekisa vaati siellä tosiaan veronsa. Tuntuuhan mulla nytkin reisissä, ja kantapäässä tuntuu jokainen askel (ja huomenna tuntuu vielä enemmän). Mutta oma fiilis on parempi, ei niin väsynyt. Toki nukuin viime yönä 7h, kun Lahden jälkeen nukuin jonkun 4h.

Ai niin, mulla on muuten kisaviikko. 😀 Lauantaina pyöräsuunnistuksen SM-keskimatka ja sunnuntaina pariviesti. Jos en olisi lupautunut Eijan pariksi viestiin, niin en menisi lauantainakaan. Mutta triathlonin SM-sprintin jätän välistä, nyt pitää antaa vähän kropalle helpompaa pätkää. Yritän nyt saada ees jollekin tasolle jalat lauantaiksi. Heh.

LUE MYÖS:

Ironman 70.3 Finland 2021

Challenge Turku 2018

Ironman 70.3 Lahti 2018

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.