Hae
Ninnin energianurkkaus

Gran Canaria treenileiri 2022

Aqua Plussan IM-tiimin neljä naista päätti viime vuoden lopussa lähteä porukalla omalle treenileirille. Sain kaveriksi Sarin, Raijan ja Päivin. Kohteeksi valikoitui Gran Canaria ja siellä Maspalomas, josta on helppo lähteä eri pyöräreiteille. Hotelli Club Maspalomas Suites & Spa, koska siellä oli 25m uima-allas. Perjantaina 11.3. lähdimme ja kotiin palasimme sunnuntaina 20.3. Hotellissa oli puolihoito eli päivään sisältyi aamupala ja päivällinen, joten treenin jälkeen olimmekin yleensä klo 18.30 heti päivällisellä. Eikä tarvi miettiä mistä löytyisi keliaakikkona syömistä. Hotellissa oli hyvin merkittynä ruokien sisältämät ainesosat, joten kysymättä tiesin missä on viljaa. Aamiaisella oli erilinen gluteeniton nurkkaus. Toki vastaanotossa hotelliin kirjautuessa kysyttiin erikoisruokavaliot, joten tiesivät varautua.

Itselleni oli eka kerta Gran Canarialla, joka on ihan erilainen saari kuin Lanzarote. Lanzarote on tuulinen ja tasaisempi, kun taas Gran Canarialla on mäkisempää. Tasaista reittiä ei löydy. Ei ainakaan lakeuksilla syntyneelle ja asuvalle. Varasimme pyörävuokraamosta hyvät maantiepyörät levyjarruineen ja sähkövaihteineen, ja oli kyllä hyvä valinta. Triathlonpyörällä ja vannejarruilla joskus serpentiiniteitä alas tullessa kiitin tällä reissulla hyviä jarruja!

Viikko tuntuu vähän liian lyhyeltä, mutta kaksi viikkoa on itselleni liian pitkä olla kotoa pois, joten 9-10 päivän treenileiri on tosi hyvän pituinen. Ehtii saamaan kropan kunnolla väsyksiin, ja on jo kiva lähteä kotiinkin. Niinpä tällainen reilu viikon mittainen pe-su oli hyvä valinta, ei mene lomapäiviäkään montaa ylimääräistä.

Pyörät oli vuokrattuina 8 päivää eli la-la. Free Motionista Playa del Inglesistä kävimme pyörät hakemassa ja sinne myös palautimme. Matkaa hotelilta oli 3,5km. Suosittelen ottamaan mukaan oman tutun satulan. Wattipolkimet mulla oli lainassa, niin sain hyvin himmailtua ylämäissä. Viikkoa ennen treenileiriä mulla oli pyörätesti, josta sain aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen watit tietoon, ja yli anakynnyksen mäkiä ei ollut tarkoitus kiivetä. Alkuleiristä varsinkin pitää aina himmailla menohaluja.

Meillä kaikilla on siis sama valmentaja, ja Kaitsu oli ohjelman meille tehnyt. Välillä vähän tekeminen erosi johtuen fiiliksestä tai vaivasta, mutta saatiin hyvin yhdessä aikataulut sovittua ja lähdettyä yhdessä lenkille. Välillä jo ennalta sovitusti tultiin eri reittejä takaisin hotellille. Pyörävauhdit menee sen verran hyvin yhteen, mutta juoksuvauhdit eroavat enemmän ja vain perjantain (tulopäivän) juoksulenkki tehtiin kaikki yhdessä.

Yleensä aloitimme päivän lyhyellä 20 minuutin juoksulla tai 30min uinnilla. Sen jälkeen aamupalalle ja pyörän päälle. Välillä pyörän päälle juostiin, kolmesta kilometristä viiteentoista. Treenasimme paljon, ja vain kahtena päivänä meillä treenit loppui sen verran ajoissa, että ehdimme piipahtaa kaupoissa.

Pyöräkilometrejä me ei leireillä keräilty, kun nousumetrejä tulee aina sen verran paljon. Pyörälenkit tehtiin ohjelmassa olevan ajan mukaan. Lyhyin pyörälenkki oli yhden juoksun päälle oleva 1h 40min pituinen kevyt lenkki. Pisin pyörälenkki oli 6h 20min.

Tuli käytyä Sorian solassa, Moganin serpentiineillä, San Bartolomessa kolmesti, ja siitä jatkettiin vielä kerran ylös päin kohti saaren korkeinta kohtaa. Sää kuitenkin huononi, ja jouduttiin kääntymään 1500m korkeudessa takaisin päin. Yksi kiva pätkä oli myös Pedro Gonzalezin päälle vievä tie. Ajettiin sitä Sarin kanssa muutaman kerran vuorovedoin serpentiinien alkuun asti, siitä omaa vauhtia serpat ylös ja alas saikin ajaa kovaa vauhtia solan osuuden. Ja kun tuota tultiin kolmesti alaspäin, niin tiesi jo valmiiksi kuinka paljon tie kurvaa ja miten varovainen pitää olla. Oli kiva pätkä! Tuonnekin mentiin myrskyisenä päivänä, kun suunnitelmat muuttuivat.

Erilaisia pyöräreittejä ei hirveästi tuolla ole, mutta kyllä noista samoja ajoi mielellään useasti. Hienoja maisemia! Paljon on teitä, joiden vieressä on syvä rotko. Silmä vaan kovasti hämäsi välillä tiellä. Näyttää, että olis pientä alamäkeä tiedossa ja olikin 5% tai jopa 7% nousua. 😀

Yhteensä leirillä tuli ajettua pyörää 30h 43min, juostua 7h 55min ja uitua 6h 19min. Hyvät treenit saatiin kasaan, oikeastaan pelkkää peekoota. Muutama kilsa juoksua aek-sykkeillä, ja vain yksi vk-sykkeillä. Pyörässä sitten ylämäkiä välillä vk-tehoilla. Tykkään kyllä ajaa mäkiä ylös, mutta alas tuleminen on jotenkin tylsää. Kampi suorana pitkään ilman, että oikeasti tekee mitään. Ei tunnu treeniltä. 😀

Kotiin tulon jälkeen oli havaittavissa flunssan oireita, joten on pitänyt levätä tavallista enemmän. Aika paljon oli loppuleiristä päivällisellä yskivää porukkaa. Hotellin ravintolassa oli maskipakko, mutta kun maskia riisutaan syömään mennessä ja laitetaan uusiksi buffetpöydän ääreen mennessä, niin kyllähän siinä virukset leviää. Myös lentokoneessa oli yskivää porukkaa. Mennessä oli maskipakko, tullessa JetTimella ei enää ollut. Olisin toivonut, että oireiset olisivat sitä käyttäneet. Treenien kuorma kropassa, lämpötilan vaihtuminen ja lentokoneessa oleminen vaikuttaa siihen, että kroppaan tarttuu taudit helpommin.

LUE MYÖS:

Terkkuja Mallorcan treenileiriltä

Lanzarote, päivä 1

Mallorca, päivä 1

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Ylläksellä

Muutamien päivien syysloma Ylläksellä, ehdin treenata huippumaastoissa neljänä päivänä. On monta paikkaa, mihin voisin muuttaa ja Ylläs on yksi niistä. Talvella latuverkosto on todella laaja, ja kesällä pystyy hyödyntämään maanteitä ja maastoa. Näin ruskan loputtua maisemat eivät ole niin kauniita enää, kun luntakaan ei vielä ole. Tunturista löytyi kuitenkin jo valkoista, ja sitä nyt kuvissakin näkyy.

Ehdin ajella 9h maastopyörällä ja juosta Maisematietä 4h, ja nukkua kymmenen tunnin yöunia. Lukuunottamatta toki la-su yötä, jolloin Ironmanin MM-kisat oli Hawaijilla. Meni yö valvoessa tunnin pätkää lukuunottamatta, kunnes aamulla nukahdin kolmeksi tunniksi. Sunnuntaina sitten treenikin oli vähäistä ja rauhallista.

Taitaa olla nykyään enemmän mun ja miehen mieleen nämä reissut kuin lasten. Kaverit kun jää kotiin. Ja nyt alkoi olla kalastamiseenkin jo liian kylmää, joten kesä on sen suhteen parasta aikaa.

Seinäjoella on niin tasaista, että mun juoksulenkeillä nousumetrit on yleensä vain 5-10m. Joten odotin Maisematien juoksulenkkejä. Mökiltä Ahvenkankaalta Äkäslompoloon, ja toisena päivänä toisinpäin. Tässä samoin kuin pyöräillessä, ylämäet on mukavampia. En osaa juosta alamäkeen rennosti, ja pyörällä taas pitkään alaspäin mentäessä ehtii tulla kylmä, kun nousuissa hiki on virannut. Juostessa onneksi pysyy lämpöisenä alasmäkeen juostessakin.

Keskiviikkona tosiaan tultiin jo kotiin päin, ja juuri luin uutisista, että Ylläksellä on nyt 10cm lunta ja -18 astetta. On vähän muuttunut keskiviikosta. 😀 Ihan noin kovaan pakkaseen mulla ei olisi treenivaatteita ollut varattuna. 😀


On kyllä kiva, että pystyy juosta kaksikymppisiä helposti, ja pyöräillä 3-4 tunnin pyörälenkkejä. Hyvät lähtökohdat siis näin lokakuussa uuteen kauteen. On nimittäin todella erilaisia syksyjä takana. Toipumisia ironmanista, sairasteluja, ”raajarikkoja” jne. Eli sinänsä nyt menee hyvin. 😀

LUE MYÖS:

Joululoma Ylläksellä

Juhannukset Ylläkseltä

Emfitin luvalla Haavepalolle

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI