Hae
Ninnin energianurkkaus
Kaupallinen yhteistyö

Asiaa painosta, osa 2. Urheilijan ravintovalmennus.

Kaupallinen yhteistyö: Urheilijan ravintovalmennus

Kirjoitin joulukuun alussa, että tavoitteena ei olisi tammikuussa painaa vuoden isoimpia lukemia. Tavoite ei onnistunut, vaan olen samassa pisteessä kuten joka vuosi. Aika onnetonta sanoisin. Taas olisi edessä n. kuuden kilon painonpudotus kesään mennessä. Se ei ole koskaan yhtä helppoa kuin tuo painon kerääminen.

Oon viime viikkoina analysoinut tätä, että mikä tässä oikein mättää. Mulla aika hyvä tietämys ravinnosta, tai ainakin oon aina luullut niin. Ensimmäistä kertaa yhtä painonhallintaluentoa kuunnellessani kuulin kommenttia, että moni sanoo, että tietää asiasta paljon, mutta ei kuitenkaan tiedä. Ehkä oikeasti munkin kohdalla on niin. Mä osaan arvioida hiilareiden määrät ruuasta kuin ruuasta, kuten jokaisen diabeetikon äiti. Tiedän, että aterioiden pitää koostua hiilareista, proteiineista ja rasvasta. Tiedän, että jokaisella on oma funktionsa.

Oon kokeillut elämäni aikana useamman eri dieetin tai noudattanut tietynlaista ruokavaliota. Painonvartijoista henkilökohtaisiin ohjelmiin. En halua luetella tässä jokaista firmaa ja jokaista niiden eri valmennusta, mutta voin kertoa, että ei taida molempien käsien sormet riittää laskemiseen, että kuinka monesta olen vuosien aikana maksanut. Ensimmäisen kerran tiputin kymmenen kiloa 21-vuotiaana, kun olin saanut kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkityksen. Siinä se kymmenen kilon väliä on seilannut tässä sen jälkeen. Ei ole nuo kaikki ostetut ohjelmat toimineet, mutta syy siihen on kyllä minä itse, ei mikään ruokavalio. Omasta motivaatiosta se kaikki lähtee. Toki kunnossa pitää olla stressi, uni jne..

Ongelma ei olekaan pelkkä painon tiputtaminen ja nousu, vaan kokonaisuuden hahmottaminen, alkuviikkojen järkyttävä hiilarihimo (viikonloppuna energia jää vajaaksi pitkien treenien myötä, ja ma-ke kaapin ovi käy), kuukautiskierron vaikuttaminen syömiseen, tunnesyöminen sekä ymmärtäminen ravinnon vaikutuksesta urheilussa kehittymiseen.

Muutaman kuukauden oon kiinnittänyt facessa huomiota Urheilijan ravintovalmennukseen, jossa valmentajana on kolme miestä: Teemu Eloranta, Sami Sundvik ja Samuli Perälä. Ensin ajattelin, että tämä on taas yksi kaikkien muiden valmennusten mukana, nettisivutkaan eivät vakuuttaneet ulkoasultaan. Jos yksi nimi kolmesta ei olisi sanonut mitään, niin olisin varmaan sivuuttanut. Sitten googlailin vähän lisää, että mitä miehiä nuo ovat ja kuuntelin facessa olevia muutamia valmentajien videoita viime vuonna. Vaikuttivat asiantuntevilta. Aattelin kuitenkin, että mä en voi ostaa enää yhtäkään ohjelmaa. Se ei hyödytä mitään.

No jälleen palasin tähän ja juttelin yhden tutun triathlonistin kanssa, joka on osallistunut valmennukseen syksyllä. Hän oli todella tyytyväinen! Sanoi myös, että tämä on valmennus, missä ei anneta eteen täydellistä ravinto-ohjelmaa, vaan tässä opetetaan ja joutuu itse myös miettimään. Oli oppinut hirveästi ja mainitsi mm. suojaravinteiden käytöstä, eri treenikausina syömisestä sekä lepo/treenipäivien syömisestä. Itseä kiinnostaa myös mentaalivalmennus sekä lisäravinneohjeistus (en käytä mitään, vaikka jotain pitäisi ehkä käyttää). Se, mikä pisti silmään positiivisesti, niin he eivät myy tai suosittele mitään tiettyä lisäravinne- tms merkkiä, eli silloin niitä ei suositella vaan rahan vuoksi. Ja tietty se kiinnostaa, että valmennus on suunnattu urheiljoille (tai niiden vanhemmille/valmentajille). Se ongelmaa aiheuttaakin, kun pitää jaksaa treenata ja syödä tarpeeksi. Ei liikaa, eikä liian vähän.

Urheilijan ravintovalmennuksen kesto on 8 viikkoa ja kevään valmennus alkaa 4.2. eli viikon päästä maanantaina. Ainakin tänään valmennus on vielä hintaan 127 euroa, kun normaalihinta on 247 euroa. Lisäksi on 100% tulostakuu, rahat takaisin, jos ei koe saavansa hyötyä. Lähteekö joku mun kanssa? 🙂 Jos mä saisin vihdoin kunnon ymmärryksen syömisen vaikuttamiseen.

Muoks. Tarjous tuohon on voimassa 3.2.2019 asti.

LUE MYÖS:

Asiaa painosta

Ensi vuoden tavoitteet

Paljon puhuttanut ferritiini

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

 

* Valmennus saatu blogikirjoitusta vastaan

Ravitsemusterapeutilla

Kävin keskiviikkona ravitsemusterapeutilla, kun yksi huonoilla rauta-arvoilla oleva keliaakikko sitä mulle suositteli. Käytiin läpi keliaakikon suoliston mikrobistoa verrattuna terveen ihmisen tasapainoiseen mikrobistoon. Todella mielenkiintoista! Vitamiinien ym. paremman imeytymisen vuoksi olisi hyvä saada suoliston mikrobistoa muutettua.

Ravitsemusterapeutti suositteli mulle kuuden viikon fodmap-ruokavaliota sekä kymmenen päivän probiootti-kuuria. Tässä oon nyt yrittänyt miettiä syömisiä tuon ruokavalion suuntaan, mm. vaihtanut maitotuotteet laktoosittomiksi, ostanut gluteenittomia leipiä, jotka eivät sisällä vehnätärkkelystä. Isoin muutos on varmasti, että Pepsi maxista joudun luopumaan. Tähän sellainen nolo-hymiö. 😀 Mä oon nimittäin taas siihen koukussa! Olin jo pitkään ilman, mutta kyllä se kofeiini vaan koukuttaa. En siis juo kahvia enkä teetä, tuo on mun pahe. Mutta niin hyvä, että pääsen taas eroon. Onhan se aikamoista kuraa!

Maanantaina aion aloittaa tuon kuurin, ja sitten myös loputkin fodmapin ulkopuoliset ruuat jää pois. Mulla on tässä ollut muutamien päivien laskeutuminen.

Tässä yksi lyhyt artikkeli suolistomikrobistosta ja suolistosairauksista.

9 viikkoa Barcelonaan, josta seitsemän kunnon treeniviikkoa ja kaksi kevyttä. Seitsemästä viikosta kuusi mennään nyt tällä fodmapilla. Toivottavasti tämä ruokavalio tuo vielä lisäbuustin tuohon treenaamiseenkin. Ainakaan ei pitäisi olla mahaongelmia. 🙂