Hae
Ninnin energianurkkaus

No se ferritiini ja d-vitamiini!

Päätä särkee todella usein, eikä se kipu lähde pois lääkkeillä. Migreenitaustaisena tuo kipu ei ole samanlainen kuin migreenikohtaus, mutta niin se vaan kyllä tietyiltä osin tuokin pieni pääkipu lamauttaa. Jos päivän sinnittelee työjutuissa, niin ilta menee levätessä. Viime viikonloppunakin jäi treenit väliin, ja tänään töissä stressin kasvettua lisääntyi pääkipu samaan tahtiin. Tai ainakin laitoin sen piikkiin. Oikeasti syytä en tiedä. Parina päivänä on ollut aamusta hyvä olo, ja aamu- tai iltapäivällä alkaa tuntumaan.

Viimeksi menkkojen jälkeen pää oli pari päivää kipeenä, niin mietin, että mitähän mun ferritiini on. Koska 4 vuotta sitten mulla juuri oli usein pää kipeä ja vaikka pääsin siitä jo muuten eroon, niin menkkojen jälkeen pääkipu vielä tuli jonkin aikaa. Lisäksi oon ollut normaalia väsyneempi, mutta johtuuko Maisasta ja öiden katkonaisuudesta, liian lyhyistä yöunista vai voiko esim. tällä hetkellä vielä Lost in Kainuu painaa? Ei mielestäni pitäisi painaa niin, että olisin tällä tavalla väsynyt. Ainakaan ironman ei tunnu ekan viikon jälkeen fyysisenä väsynä. Vaikka kropassa ja treeneissä muuten tuntuukin. Lisäksi mulla on ihan kaikki sanat hukassa, niin töissä kuin kotona.

Kävin lääkärissä, ja verikokeissa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavana ne arvot olivat kunnossa. Mutta näköjään ferritiini ei pysy siellä, missä sen pitäisi vajaatoimintaa sairastavana olla, eli suositellusti 80-100. En oo tosin saanut sitä neljän vuoden aikana noin korkealle, mutta 60 luokkaa se on ollut. Keliakia voi tähän osaltaan vaikuttaa, vaikka gluteenitonta ruokavaliota noudatan täydellisesti. Onko silti jotain imeytymisongelmaa, koska vielä kertaakaan esimerkiksi D-vitamiini ei ole ollut viitearvoissa eli yli 75. No oli miten oli, mutta taas täytyy tähän panostaa. Ties monennenko kerran!

Ferritiini oli siis 31 ja D-vitamiini 60. Verenkuvassa kaikki oli ok, vain leukosyytit alle viitearvojen, mutta niin mulla monesti on. Oon syönyt D-vitamiiniakin, mutta näköjään määrä ei riitä. Oon kyllä syönyt 100ug, mutta jos en muista joka päivä ottaa, niin kyllähän se kokonaismäärä helposti sitten esim. puolittuu ja tarkoittaisi päivässä enää 50ug, mikä on liian vähän.

Tämmöistä. Tässäkin asiassa siis jälleen, ties monesko kerta, petrataan. Onneksi D-vitamiini nousee kuukaudessakin jo hyvin. Ainakin aiemmin nousi 40->70, kun söin 100 + 20 ug. Joillekin iso määrä aiheuttaa jotain oireita, mutta mulla ei ainakaan ennemmin. Ferritiiniä ei sitten niin vaan nostetakaan, siihen tarvitaan enemmän aikaa. Tammikuun lopussa se voi olla 50, kun oikein ahkerasti muistan syödä rautaa. Ja vielä niin, etten ota sitä kilpparilääkkeen tai maitotuotteiden kanssa yhtä aikaa. Nyt kun noita allaolevia linkkejä tsekkasin, niin totesin, että mähän oon tasan vuosi sitten ollut samassa pisteessä D-vitamiinin kanssa. Eli se matalampi annos ei auta edes kesällä! Voisiko joku mua muistuttaa touko-kesäkuussa 2021?!

LUE MYÖS:

Syy hiljaisuuteen

Puhti.fi – Voihan verikoetulokset

Mieliala matalalla? Tsekkaa D-vitamiini!

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Surua, jälkiviisauden sijaan etuviisautta

Tänään 1,5 tunnin pyörälenkillä ehdin miettiä melkoisen paljon asioita. Kotiin tultua soitin valmentajalle ja kysyin mielipidettä asioihin.

Meidän koira Nano jouduttiin lopettamaan tiistaina. On ollut jo pitkään huonossa kunnossa. Talvella aattelin, ettei näe kesää ja on menty päivä kerrallaan. Nyt kuitenkin aloimme toivoa, että näkisi kesäkuussa meille tulevan pennun (emme ole nähneet kasvattajaa, eikä hän meitä, joten tästä myöhemmin lisää). Pentu voisi piristää Nanoa, ja Nano voisi opettaa pennulle asioita. <3 Mutta toisaalta leikkivä ja virtaa täynnä oleva pentu voi olla liikaa kipeälle vanhalle koiralle. Ongelmia oli siis jaloissa ja selässä. Oli luultavasti myös dementia ja polyneuropatia. Kipulääkettä on menny jo kuukausia päivittäin. Lenkeilläkään ei oltu käyty viime syksyn jälkeen kertaakaan, koska kävely on ollut vaikeaa.

2,5 vuotta sitten oli kohtutulehdus, ja 1,5 vuotta sitten tyvisolusyöpä, jolloin ihoa leikattiin pois kämmenen kokoinen pala. Jos olisi isompi alue otettu pois, niin olisi tarvinnut ihonsiirron. Tuokin oli melkoinen kiristys. Näistä selvisi, mutta nyt 9-vuotiaana kivut nousivat liian isoiksi. Silmäkulmassakin oli pieni kasvain, en tiedä liittyikö edelliseen syöpään, koska tätä ei enää tutkittu. Mutta joka tapauksessa Nano oli pakko päästää pois. Tämä on ollut iso henkinen kuorma viime viikot, varsinkin viimeinen viikko. Vaikka kuinka näkee, että kivut lisääntyvät ja toisen on vaikea olla ja särkylääkkeet ei enää auta, niin lopullinen päätös on vaikea tehdä.

Jouduin jo viime viikolla jättämään pari treeniä väliin, ja kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, niin olin tosi väsynyt. Silti viikonlopun treenit kulkivat hyvin, ja sunnuntain pyörän tein ylitehoillakin. Eilen kävin juoksemassa polkujuoksulenkin paljon kovempaa mitä ohjelmassa oli. Tiistain treeni jäi välistä, niin aattelin, ettei haittaa, vaikka pk2-juoksun tilalla on vk2-juoksu. Olin suunnitellut tekeväni tiistain pyörätreenin huomenna lepopäivänä.

Kuulostaako edellä kerrottu järkevältä suunnitelmalta? Tällaisessa tilanteessa, ja näin lepoviikolla ei todellakaan kuulosta. Tajusin sen tänään pyörälenkillä, että tästä ei tule seuraamaan mitään hyvää. Nyt kulkee hyvin, ja henkinen kuorma on ollut kova, joten on vain tyyntä myrskyn edellä. Tällainen yhtälö tietää vain huonoa. Ruokailutkin on ovat olleet normaalia huonompia, senkin myötä palautuminen huonompaa. Jätin pyörän jälkeen ohjelmassa olevan 20min juoksun välistä ja soitin Kaitsulle. No sieltähän tuli heti, että huomenna ehdottomasti lepopäivä ja sunnuntain 1,5h juoksukin sauvakävelylenkkinä.

Yritän olla siis nyt vain kaikkea muuta kuin jälkiviisas. Ja siksi on valmentaja, jolle voi soittaa ja joka toimii järkenä. Ollaan mieluummin etu- kuin jälkiviisaita! 🙂 Hermostohan ei tiedä, että onko kuormitus fyysistä vai henkistä. Se on kuormaa kumpikin.

Emfitistäkin näkee, että iltaisin HRV-arvot ovat olleet tosi matalalla. Onneksi yöt kuitenkin ovat palauttaneet.

LUE MYÖS:

Henkisen puolen vaikutus alipalautumiseen

Miksi valmennus?

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI