Hae
Ninnin energianurkkaus

Vuosi 2019

Oon tehnyt samanlaisen yhteenvedon vuodesta jo monta vuotta, joten tässä taas! Vaikka vuosi on ollut vaikea, ja aika vähän on mitään kokoamista. Mutta tällainen matala lentokin vaan on osa tekemistä, vahvempana takaisin. Sen verran vähän on tullut rustailtua blogiin, että instan puolelta piti koota näitä vuoden asioita. Se on itsellä ollut facea ja blogia enemmän käytössä.

Tammikuu
– Keuhkoklamydian jälkeen treenien aloitus.
– Mukana Aqua Plussan tammileirillä hakemassa hyvää fiilistä.
– Olkapääongelma konkretisoituu, kun pääsen taas uimaan.
Helmikuu
– Talvi on ollut vaikea. Treenaamattomuus ja painon nousu varmasti yksi syy itsetunto-ongelmiin.
– Olkapään kuntoutusta. Uima-altaassa pelkkiä potkuja.
– Helmikuun loppupuolella aloitellaan vk-treeniäkin sairasteluiden jälkeen.
Maaliskuu
– Ohjelmassa FTP-testi, jossa tiputin suosista tavoitetta 20 wattia vuoden takaisesta enkasta.
– Vaikuttajamedian bloggaajien tiimipäivä Helsingissä.
– Kunto keuhkoklamydian myötä on todella alhaalla, kauden pääkisaksi valikoitu elokuun puolimatka Challenge Turku.
– Onnistuneita treenejä jo enemmän kuin epäonnistuneita!
Huhtikuu
– Suunnistuskouluun!
– Uima-altaassa pikku hiljaa potkujen lisäksi uintia.
– 10km kova juoksu, ensimmäinen näin kova treeni sitten syyskuun.
– Huhtikuu oli alkuvuoden paras kuukausi henkisen hyvinvoinninkin kannalta.
Toukokuu
– Ortopedillä olkapään kanssa, koska uinnin lisääminen toi kivut takaisin.
– Suunnistuskisoissa 22 vuoden tauon jälkeen.
– Aqua Plus testausasemalla pyörätestissä.
Kesäkuu
– 10km ja 34km pyörätempo.
– Siskojen kanssa Jukolan viestissä, sij. 845/1721.
– Lahden Ironman 70.3, jossa olinkin kisaamisen sijaan töissä. Jokaisen pitäisi joskus olla järjestämässä kisaa!
– Oman kisaamisen tänä kesänä saa unohtaa.
– Olkapään magneetissa.
Heinäkuu
– Ortopedillä.
– Fyssarit ja kuntoutus jatkuu.
– Elämäni eka multisport-kisa!
– Ostin Recovery bootsit.
– Merenkurkun rastipäivät, eli 3 suunnistuskisaa! Häviöstä voittoon!
Elokuu
– 10km juoksutesti, tämän hetken kunnolla 5:08min/km.
– Tallinnan Ironmania katsomassa.
– Kaatuminen juoksulenkillä ja kämmenen murtaminen.
– Käden ja rintakehän kipujen sekä kipsin vuoksi treenitauko.
– Ortopedillä: Kaksi kortisonipiikkiä olkapäähän, niveleen ja bursaan.
 Syyskuu
– Olkapään lisäksi kuntoutetaan vasenta kättä, joka kipsin poiston jälkeen paljon pienempi kuin oikea.
– Uinnit aloitettu. Ja ekan 1000m tultua täyteen ILMOITTAUDUIN Ironman Copenhagen 2020!
– Kehonkoostumusmittauksessa pitkästä aikaa.
– Lopetin Pepsi Maxin, johon olin täysin koukussa.
Lokakuu
– Syyslomailemassa Ylläksen ihanissa maastoissa!
– Nyt jo kaksi parikymppistä juoksulenkkiä suht helposti.
– Ensi kesän kisakalenteri hahmottuu. 40 vuotta kun tulee mittariin, niin aion olla parhaimmassa kunnossa ikinä.
Marraskuu
– Pyhis 27km Kaitsun kanssa, vauhti 6:01min/km.
– Jätin karkit toistaiseksi. En ole karkkilakossa, eikä ne ole multa kiellettyjä. En vain syö niitä.
– Varasin ensi kesälle treenileirin. Aqua Plussan leiri Lanzarotella huhtikuun alussa!
Joulukuu
– Syksyn treenit alkavat näkyä, niin juoksussa kuin pyörässä.
– FTP-testi, toiseksi paras tulos.
– Uinnissa aloin saada voimaa käsivetoon, joku lihas aktivoitui? Mutta tuntuu erilaiselta kuin vuoteen!
– Ehkä parhassa kunnossa tähän vuodenaikaan ikinä!
– Murtuneen/olkapääongelmaisen käden voimat vielä vähän heikommat kuin toisen käden.
– Kuntoutus olkapään kanssa jatkuu.

Edellisvuosien yhteenvedot pääsee lukemaan täältä:
Vuosi 2012, treenitunnit 440.
Vuosi 2013, treenitunnit 388.
Vuosi 2014, treenitunnit 392.
Vuosi 2015, treenitunnit 495.
Vuosi 2016, treenitunnit 546.
Vuosi 2017, treenitunnit 482.
Vuosi 2018, treenitunnit 502.

Tänä vuonna treenitunteja tuli 504. Normaalisti on tullut vedettyä kausi yhteen lokakuu-syyskuu tasolla, mutta tänä vuonna en sitä oo tehnyt. Tunnit jakautui hyvin epätasaisesti sairasteluiden ja murtuman vuoksi.

 

Instassa vuoden yhdeksän tykätyimpää kuvaa tulee tässä. Yleensä tykätyimmissä on treenikuvia. Nyt tämä näyttää ihan erilaiselta. 😀

Kiitos kärsivällisyydestä, tsemppauksesta, mukana olosta ja tuesta perheelle, Aqua Plussan Kaitsulle ja Tuulille, treenikavereille, hieroja Marjo Keskiselle sekä Liikuntakeskus Pulssille! <3 Ensi vuonna oon vanhempi, sen verran tämä vuosi kasvatti.

Mielettömän hyvää uutta vuotta 2020! Myös terveyttä niin itselleni kuin jokaiselle lukijallekin! Sekä kiitos just sulle, joka eksyit nyt tai joka kerta lukemaan mun juttuja täältä! <3

 

LUE MYÖS:

Vuosi 2018

Vuosi 2017

Vuosi 2016

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI

Kaupallinen yhteistyö

Fiilikset vuoristoradassa

Kaupallinen yhteistyö: Bikester

Tämä syksy on ollut ihmeellinen. Alkuvuodesta kirjoittelin kuinka olin jotenkin hukassa itteni kanssa, ja kuinka paljon treenit ja liikunta määrittelee mua. Ensimmäistä kertaa koko vuonna oon nyt 1,5 kuukautta pystynyt treenaamaan ihan hyvin. Pientä flunssajaksoa lukuunottamatta. Maastopyöräily, sisäpyöräily, juoksu, uinti ja voimatreeni, niistä on syksyn treenit koostuneet.

Oon ollut fiiliksissä tilanteesta, mikä nyt on. Eli syksy, jolloin ei ole terveyshuolia, ironmanista johtuvaa kuntokuoppaa tai rasitusongelmia. Käytännössä siis täydellinen syksy, josta lähteä rakentamaan ensi kesää. Mutta. Ei vissiin ikinä oo kohdillaan. 😀 Oon nimittäin joutunut analysoimaan omaa päätäni. Kuinka paljon oon valmis käyttämään aikaa treenaamiseen? Entä perheen aika? Oikeasti teinit eivät mua paljon kaipaa. Heille on sama oonko sängyllä/sohvalla kotona, treenihuoneessa vai lenkillä illasta 1-2h. Ilta kuitenkin kestää sen kuutisen tuntia. Aikoinaan kävin paljon treenaamassa, kun lapset olivat nukkumassa, nykyään mennään samaan aikaan nukkumaan tai he menevät joskus jopa myöhemmin. Vaikka oonkin unen tärkeyttä painottanut heillekin kovasti. Välillä viikonloppuaamuisin saatan tulla jo kotiin treenaamasta, kun muut vasta heräilee.

Eikä pelkkä aika, vaan kuinka paljon haluan tiettyjä asioita, ja mitä oon niiden eteen valmis tekemään. Vaikka nyt esimerkiksi ruoka ja syöminen. Se on ollut ja on mulle kaikkein vaikeinta tässä hommassa. Tai vaikka treenileirille lähteminen. Puntaroin viikon ja kahden viikon etelän leiriä. Päädyin lopulta viikon leiriin, vaikka olisin halunnut keskittyä treeniin sen kaksikin viikkoa. Mutta päätökseen vaikutti, että vähemmän aikaa poissa kotoa tärkeimpien luota. Omat ajatukset ovat myös välillä tosi ristiriitaisia, ja yksi onnistunut tai epäonnistunut treeni voi olla syy siihen, että ajatukset ovat taas toisessa laidassa. Melkoista vuoristorataa.

Aika monia hanskoja oon kokeillut. Nämä Roecklin Villach 3-sormihanskat pitävät pyöräillessä sormet lämpöisinä. Pehmoiset sisältä ja tuulenpitävät ulkoa. Peukalossa ja etusormessa kosketusnäyttöpinta. Bikesterin hanskavalikoima.

Oikeastaan negatiiviset ajatukset tulevat aina uintitreenin jälkeen tai hitaan juoksulenkin jälkeen. Olkapää nyt ei vaan ole kunnossa, ja maanantainakin siinä tuntui koko 2,5 kilsan uinnin ajan. Sellaisen jälkeen käy vaan mielessä, että lopetanko koko triathlonin. Metsäkävely, polkujuoksu ja maastopyöräily ovat melkein parasta. Metsän hiljaisuus. Tai no pyöräily yleensäkin parasta, mutta maantiellä vaan joutuu välillä pelkäämään.

En oo nyt vielä saanut varattua fyssarille aikaa, kun en tiedä kenelle menisin. En saa selkää mukaan uintiin tai muissakaan jutuissa, joten onko se nyt lapatuen puutetta vai mitä, niin en tiedä. Sisäkierto on kovin voimaton, ero oikeaan käteen on iso.

Veden- ja tuulenpitävät neopreenia olevat GripGrab Arctic pyöräkengänsuojat pitävät puolestaan varpaat lämpöisinä. Viileillä ilmoilla en pärjää ilman kengänsuojia. Edelliset kestivät 8 vuotta, toivottavasti nämä uudet saman verran. Vaikuttavat paksummilta ja lämpöisimmiltä kuin edelliset.

Maanantaina uintitreenin jälkeen olin taas valmis luovuttamaan, mutta tiistain juoksumatolla tehtyjen vetojen jälkeen fiilis oli taas normaali hyvä treenifiilis. Ja siis treenit tulee kuitenkin tehtyä, nimittäin tuun huonolle tuulelle, jos en pääse liikkumaan. En oikein ymmärrä miksi tämä vuosi on ollut tällainen mielen kanssa. Miksi oon tälla tavalla hukassa? Kaikesta huolimatta treeni kerrallaan tämän pimeän ajan yli, huhtikuun alussa odotettavissa Lanzarotella viikon treenileiri ja sittenpä se kisakausi onkin melkein jo edessä.

Huomenna on tarkoitus mennä Ylöjärvelle Aqua Plussan yhteistreeneihin. Tällä kertaa ei kuitenkaan IM-tiimin treeniin, vaan valmennustiimin uintiin. Altaassa on vähemmän porukkaa, mulle parempi. Kaitsu tsekkaa miltä uinti näyttää, koska ei ole nähnyt mun uivan yli vuoteen. On nähnyt mun uintia vuodesta 2011 lähtien, joten ihan kiva kuulla, että miltä uinti vaikuttaa entiseen nähden. Siitäkin huolimatta, vaikka tiedän, ettei uinti tunnu hyvältä. Enkä esimerkiksi lättäreitä pysty käyttämään. Sormilättäreitä oon välillä kokeillut ja uinut niillä 200-300m.

Seinäjoella on taas satanut lunta, ja lisää luvataan viikonloppuna. Parasta talvipyöräilyssä on, kun löytyy uusia polkuja metsässä toisten maastopyörien jälkiä seuraamalla. Maastopyöräily talvella, suosittelen testaamaan! 🙂

LUE MYÖS:

Mieliala matalalla? Tsekkaa D-vitamiini!

Henkisen puolen vaikutus alipalautumiseen

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja urheilu

SEURAA MINUA 

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER

BLOGLOVIN | BLOGIT.FI